Eräs kirkkoherran apulainen Myrskylästä

Loimaalta kotoisin ollut Jakob Ammelin tuli 1733 ylioppilaaksi Turussa. Sukunimi oli ilmeisesti muodostettu Alastaron Ämmäisten kylän nimestä. Jakob sai pappisvihkimyksen Porvoossa 1737 ja hän palveli siitä alkaen Myrskylässä kirkkoherran apulaisena ja 1745 alkaen pitäjänapulaisena. Jakob avioitui 29.6. 1739, puoliso oli 1731 kuolleen Myrskylän kirkkoherran tytär Kristina Hacklin. Perhe omisti Myrskylän kirkonkylän Hölppälän rusthollin.


Jakob oli kaikesta päätellen ristiriitainen henkilö. Hänen ammattitaidossaan näyttää olleen puutteita, mutta hän ei ilmeisesti edes välittänyt asiasta. Useaan otteeseen kehoitti konsistori häntä antamaan jonkinlaisia opinnäytteitä, mutta turhaan. Kerrankin odotti tuomiorovasti Nylander häntä Mäntsälään ollessaan siellä tarkastuksella. Jakob ei kuitenkaan ilmestynyt ja sanoi "mielenlevottomuuden" estäneen lukemisen. Lopulta pidettiin pitäjänkokous Jakobin vuoksi. Hänen elämäntapansa oli antanut aihetta epäilyksiin, mm. oli hän vainonnut yhtä sotilaan leskeä ja vielä sysännyt siitä syyn vaimonsa niskoille.


Pitäjänkokouksessa ei kuitenkaan kukaan muu halunnut todistaa Jakobia vastaan kuin ammattitoveri, pitäjänapulainen Barck, jonka mielestä Jakob esitti väärää oppia. Jakobin oli nyt mentävä antamaan tiedonnäytteensä. Porvoossa kävi ilmi, että Jakob ei lainkaan osannut latinaa eikä juurikaan ruotsia, joten hänet pantiin viralta kahdeksaksi kuukaudeksi, jona aikana hänen olisi suoritettava tutkintonsa. Jakob erosi kuitenkin virastaan seuraavana vuonna. Porvoon tuomiokapituli totesi: "Samoihin aikoihin kävi ilmi, että pitäjänapulainen Ammelin Myrskylässä, joka monien vastaavien sankaritekojen jälkeen kerran taas humalassa yhdessä renkinsä kanssa oli repinyt hajalle uunin köyhän lesken mökissä ja kirveellä lyönyt rikki hänen rukkinsa, ei osannut edes kristinuskon pääkappaleita, vielä vähemmän pystyi niitä selittämään" (Porvoon tuomiokapitulin pöytäkirja 7.7.1753).


Ammelinien suuri perhe tuli luultavasti hyvin toimeen Hölppälän ratsutilalla. Vielä 1766 mainittiin Jakobin käyneen ehtoollisella, mutta sen jälkeen hänestä ei enää ole merkintöjä kirkonkirjoissa. Perheeseen syntyi lapset:


1.Maria Kristina Ammelin, s. 27.6.1740.
2.Anna Lisa (Anna Elisabetha) Ammelin, s. 24.8.1741, 2. pso. 1770 Johan Wall(e).
3.Matthias Ammelin, 11.2.1745 - 19.8.1745.
4.Maria Hedvig Ammelin, s. 28.12.1746 Hölpälä (ehkä sama henkilö, joka avioitui Pernajalla 1775 ja kuoli Loviisassa 24.6.1813, 69 v., omainen työnjohtaja Lustig).
5.Hans Henrik Ammelin, s. 26.12.1748 (lienee sama henkilö kuin Hans Hend. Amnelin, joka oli Porvoossa aviossa Greta Lisa Träskmanin kanssa 1770-luvulla).
6.Jakob Ammelin, s. 20.1.1751 Hölpälä, syntynyt kuolleena tai kuoli lapsena.
7.Jakob Ammelin, s. 18.7.1752 kirkonkylässä.
8.Kristina Ammelin, s. 13.4.1754 Hölpälä, lienee sama henkilö kuin Ruotsinpyhtään Tessiöllä asuva Stina Jakobsdotter Ammelin, joka avioitui 28.12.1787 Jöran Thomaessonin kanssa Tessiön Qvarnbystä ja kuoli 81-vuotiaana syytinkileskenä Tessiön Tavastalla (haud. Ahvenkoskella). Kristina oli ilmeisesti ensin avioitunut Tessiön Tavastaksen talollisen veljen Anders Starckin kanssa vuoteen 1778 mennessä; tämä Anders kuoli 1786 hukuttauduttuaan 56-vuotiaana sairauskohtauksessa jokeen (”drängt sig i Ohn i siukdoms yrsell”).
9.Sofia Ammelin (kaks.), s. 11.5.1756.
10.Helena Ammelin (kaks.), s. 11.5.1756.
11.Ulrika Ammelin, s. 24.6.1758, lienee sama henkilö kuin Tessiön Tavastaksella asuva papintytär Ulrica Jacobsdotter Ammelin, joka avioitui 21.10.1779 tilallisen pojan Anders Ericssonin kanssa, Tessiön Danakselta ja kuoli 1832 talollisen leskenä 71-vuoden iässä, haudattu Ahvenkoskelle.
12.Magnus Ammelin, s. 1760 Hölpälä.
13.Juliana Ammelin, s. 24.1.1763 Hölpälä - k. 1837 75-vuoden iässä Ruotsinpyhtään Länsi-Tessiössä kirkkoköyhänä viljatorpparin leskenä, haudattu Ahvenkoskella.
14.Marta Katarina Ammelin, s. kuolleena 22.4.1765 Hölpälä.

Kommentit

  1. Jacob Ammelin muutti Kristina-tyttärensä luokse Ruotsinpyhtäälle, jossa kuoli 18.9.1773.

    http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ruotsinpyhtaa/rippikirja_1770-1780_es391/98.htm

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit