Rahtimaksuista rannikolla

Kun nykyajan matkustaja päättää lähteä risteilylle vaikkapa Turusta Tukholmaan, hän ei luultavasti vaivaa kovinkaan paljon itseään matkatavaroiden suhteen. Mukaan pakataan henkilökohtaiset saniteettituotteet ja mahdolliset tanssikengät sekä hieman muita vaatteita. Toki maasta toiseen pidemmäksi aikaa kulkeva joutuu kuljettamaan hieman enemmänkin tavaraa, mutta ne luultavasti ovat auton takakontissa.

Jos sen sijaan harkitsi vuonna 1875 rannikkopurjehdusta Salon Höyrylaiva-Osakeyhtiön Salo- ja Nystad- aluksilla, oli matkustavaisella luultavasti mukanaan hieman erilaista nyssäkkää. Kapteenien Nyström ja Frantzell isännöimillä laivoilla oli voimassa oheinen hinnasto, josta voi poimia osin hauskojakin rahtikuluja.


Jos vaikka lähti Turusta Saloon ja otti mukaansa tynnyrin silliä, laatikon tulitikkuja ja isomman sonnin, keveni kukkaro 7 markalla ja 45 pennillä. Ison sängyn sai vietyä Turusta Salon kauppalaan kolmeen markkaan, mutta huonompi eli pienempi maksoi vain markan. Sama markka meni lampaan, vasikan, porsaan tai koira kuljetuksesta.

Kalleinta oli rahdata pianoa, sillä siitä köyhtyi peräti seitsemän markkaa. Toisaalta puntin pumpulilankaa sai mukaansa nimelllisestä seitsemän pennin hinnasta.

Aikuiselle matkustajalle Salon reissu maksoi 2,50 markkaa. Alle 12 vuotiaat lapset pääsivät laivalle puoleen hintaan ja rintalapset veloituksetta. Mikäli matkatavarat painoivat alle 50 naulaa, sai ne ottaa ilmaiseksi mukaan.


Kommentit

Suositut tekstit