Valloonisepän jälkeläisen kuolema

Silloisessa Leppävirran seurakunnassa sijainnut Varkauden ruukki työllisti ammattimiehiä läheltä ja kaukaa. Kuten niin monessa muussakin ruukki- tai tehdasyhteisössä, eivät työväen vapaa-ajan harrastukset nousseet kovin korkealle tasolle Varkaudessakaan. Niinpä tapaamme erään pyhäiltana vuonna 1863 vasaraseppä Heikki Hagmanin viinanhakureissulla kylillä.

Läheisestä naapuritalosta hän sai kuin saikin puoli tuoppia paloviinaa, niin kuin monet muut häntä ennen. Tämän tilkan hän nautiskeli yksinään lähtien sitten tuttavansa, ruukin palveluksesta erotetun vasaraseppä Olli Bergströmin luo. Tämä asui lähellä ruukkia, mutta Joroisten puolella Ruokojärven kylässä. Bergström ja Hagman läksivät nyt yhdessä ostamaan lisää tulijuomaa, jota sitten saatiin tuopin verran.

Seppätoverit palasivat Bergströmin pieneen torppaan nauttimaan ostoksiaan. Koska paloviina oli hyvin ankaran makuista, mukaan sekoitettiin hieman sokeria. Ryypiskelyn jatkuessa puheet muuttuivat kärjekkäiksi ja lopulta päädyttiin käsikähmään. Ikävä kyllä torpan isäntä otti tässä vaiheessa esiin puukkonsa upottaen sen Hagman rintaan. Tämä lopetti kinastelun kertaheitolla.

Hagmanin rinnasta valui veri valtoimenaan, mutta hänen avunpyynnöistään huolimatta ei kukaan rientänyt miestä auttamaan. Vasta jonkin ajan päästä noudettiin paikalle Hagmanin vaimo, joka sitten sai kuljetettua miehensä lääkärille hevosrattailla. Vaikka vasaraseppämme sidottiin saman tien, oli avun tulon kestänyt liian kauan. Neljä vuorokautta Hagman makasi puolitajuttomana, kunnes torstaina menehtyi puukon aiheuttamaan haavaan.

Häntä jäivät kaipaamaan leski ja kolme alaikäistä lasta suuren kurjuuden keskellä. Joroisten nimismies pisti perjantai-iltana Bergströmin rautoihin ja lähetti tämän Mikkelin vankilaan. Surmaaja jätti kotiinsa vaimon ja viisi alaikäistä lasta. Pari tuoppia paloviinaa vei täten turmioon paitsi vainajan ja tappajan, niin myös kahdeksan lasta sekä kaksi vaimoa.


Vainajan Heikki Olli Hagman oli syntynyt Oravaisissa, Pohjanmaalla tammikuussa 1830. Hänen vanhempansa olivat "mästersven" Elias Hahne ja Caisa Lisa Brusk. Tuo ammattinimike tarkoitti sitä työntekijää, joka toimi hyttimestarin lähimpänä apulaisena. Oravaisissa asui samaan aikaan toinen Elias Hahne, joka oli Heikki Ollin isälle sukua. Hahnet olivat vallooneja, joita tuli Isokyrön Orisbergin ruukille runsaasti vuoden 1750 tienoilla. Suomen sukuhaaran kantaisänä pidetään mestariseppä Elias Classon Hanea, joka syntyi Ruotsin Kortforsin Karlskogassa vuonna 1711.

Kommentit

  1. Hei Juha,
    Oravainen on tai oli kunta jossain Vöyrin kieppeillä rannikolla, Isossakyrössä taas on Orisbergin ruukki. Kaksi eri paikkaa siis ovat nämä O:lla alkavat. Isossakyrössä on kaiken lisäksi vielä kylä nimeltä Orismala...

    VastaaPoista
  2. Kiitos anonyymi :)

    Typerät virheeni on nyt korjattu tekstistä!

    Joskus kynä kulkee nopeammin kuin ajatus.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit