Ekqvistin perhe Tammella

Karjalohjan Tammiston kylästä lähtöisin olleen Ekqvist-suvun vesa Kaarlo August oli syntynyt Nummen Varttilan kylän Tammen talossa vuonna 1853. Hänen isänsä August Vilhelm Ekqvist oli tullut Nummelle Karjalohjalta naituaan Tammen edellisen isännän tyttären, Ulrika Lovisan. Tämän isä Erik Silen oli hankkinut elantonsa nahkurina, kunnes oli tullut Tammen isännäksi naituaan edellisen isännän tyttären.

Karl August sai sitten Tammen haltuunsa isänsä kuoltua 1886. Hänen oma äitinsä Ulrika Lovisa oli kuollut vuonna 1868, mutta isä August Vilhelm haki uuden puolison Pusulan Ahonpään Kurjen talosta. Margareta Sauren tuli 1869 Tammen emännäksi, mutta reilut 10 vuotta myöhemmin oli tilanne talossa varmaankin melko lailla ikävä. Entisaikojen rippikirjojen armottomien merkintöjen mukaan Margareta Sauren oli "mielipuoli". Näin lapset Kaarlo August, Niilo Edvard, Juhana Viktor ja heidän velipuolensa Viktor August joutuivat hoitamaan äitipuoltaan tämän loppuelämän ajan. Veljeksistä Juhana Viktor oli jo ehtinyt naimisiin Matilda Danbomin kanssa.

Kaarlo August löysi itselleen vaimonsa vasta 1898, kun hän meni naimisiin itseään lähes 20 vuotta nuoremman Aurora Aleksandra Amnellin kanssa. Tämä liitto päättyi nuoren morsiamen kuolemaan vain muutaman kuukauden jälkeen alkuvuodesta 1899. Huhtikuussa samana keväänä Kaarlo August pisti toimitusmies Kosti Nefflingin avulla pystyyn huutokaupan, jossa hän myi vaimovainajansa poismenon johdosta "kaikenlaista irtainta tavaraa, nimittäin naisen pito- ja käyntivaatteita, viljaa kaiken lajista, perunoita, heinänsiemeniä, karjan rehua, elukoita: hevonen, lehmiä, hiehoja, vasikoita ja lampaita". Ilmeisesti kyseessä oli perinnönjaon rahoittaminen, sillä muutoin koko huutokauppa käy käsittämättömäksi.

Soveliaan ajan kuluttua Ekqvist löysi toiseksi vaimokseen Pusulan kotoisin olleen Aleksandra Vilhelmina Stigellin. Ensimmäisestä aviosta syntynyt poika Kaarlo Einari oli kuollut vauvana, mutta toisesta liitosta syntyi ainakin kolme poikaa; Kaarlo Valfrid, Kaarlo Einari ja Toivo Johannes.  Näistä viimeksi mainittu jäi Tammen isännäksi.

Mainittakoon, että edellä kerrottu rippikirjamerkintä "mielipuolesta" saattoi tarkoittaa melkein mitä tahansa sairautta, joka oli heikentänyt Margareta Saurenin henkistä terveyttä. Pappien lääketieteen asiantuntemus ei perustunut koulutukseen eikä 1800-luvun lopulla maaseudulla voitu välttämättä päästä pätevän lääkärin vastaanotolle. Perheenjäsenet hoidettiin mahdollisimman pitkälle omin voimin.

Kommentit

Suositut tekstit