Lohjan Hongiston rusthollin vaiheista

Lohjan pitäjän Hongisto mainittiin aikakirjoissa jo vuonna 1414. Aikaisemmin Hongisto ja Koikkala olivat muodostaneet kylän, mutta vuonna 1540 Hongisto oli yksinäistalo, jossa asui 11 nokkaveron mak-sanutta henkilöä. Isännän nimi oli Anders Olofinpoika ja hän lienee ollut syntynyt 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alussa.
Ilmeisesti syrjäisestä yksinäistalosta riitti vielä puuta myytäväksi esim. vastaperustetun Helsingin (per. 1550) tarpeisiin, tai siellä pystyttiin vielä kaskiviljelemään, mikä antoi huomattavasti paremman sadon kuin peltoviljely, sillä ns. 1571 hopeaveroluettelon mukaan Anders oli pitäjän (nyky-Lohjan) varakkain talonpoika. Kirkkoherran irtaimiston arvo oli 391 mk, Andersin oli yli 200 mk, kun seuraavan talonpojan eli Veijolan nimismiehen irtaimisto vastasi 177 mk. Pitäjän keskiarvo oli 35 mk.

Vuonna 1577 oli Andersilla Lohjan isännistä myös eniten palkattua väkeä, kolme miestä, kun esim. pappilassa niitä oli vain kaksi. Anders Olofinpoika istui käräjillä lautamiehenä ainakin 12 kertaa, aina vuoteen 1564. Lautamiehen luottamustoimi ei kuitenkaan estänyt rajun mielenlaadun purkaantumista käräjien välillä: hänen maallinen vaellus tuli kivetyksi varsin monilla sakotuksilla. Ensimmäisen kerran tiedetään esivallan kouran osuneen Andersiin 1551, jolloin Anders jo näyttää istuneen lautakunnassa. Anders sai tuolloin sakkoja niskottelusta kymmennysten kirjoituksissa. Kesäkuussa 1553 Andersia ojennettiin tappelusta Muijalan Eskil Larsinpojan kanssa ja elokuussa samana vuonna luettelot kertovat Andersin hyökänneen väijyksistä Lehmijärven Lars Olofinpojan kimppuun. Tekosesta koitui tuntuva 20 markan sakko, sillä sattui olemaan Lohjan kirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Laurin päivä. Lars Olofinpoika ei saanut Andersilta rauhaa vieläkään, sillä joulukuussa 1553 Anders keräsi 12 markan sakot samaisen lehmijärviläisen peittoamisesta.
Pelkästään voitokasta ei Hongiston isännän vaellus ollut. Tammikuussa 1552 Lars Johaninpoika Lehmijärveltä sai sovittaa 20 markalla sen, että oli tullut lyöneeksi teräaseella Andersia, ja myöhemmin samana vuonna samainen Lars pieksi Andersia kymmenysten kirjoituksissa. Elokuussa 1551 Bengt Muijalasta ylti täyteen sakkoon eli 40 markkaan siitä, että oli anastanut itselleen Hongiston niityn.

Tällaiset tapaukset jäivät kuitenkin selvästi vähemmistöksi, sillä Anders seisoi yleensä syytettyjen puolella tuomarinpöytää. Maaliskuulta 1556 on tieto, joka kertoo Andersin käyneen taistoon Vanhankylän Pekan talolla itsensä isännän kanssa. Molemmat kärsivät ottelussa menetyksiä. Elokuussa 1558 osui haasteen laiminlyönti Hongiston lautamiehen kohdalle. Joulukuussa 1559 Leppärlän Magnus ja helmikuussa 1560 Bertil Paksalosta saivat hyvityksen Andersin tuottamasta lihashaavasta Andersin itsensä kerätessä 40 (20+20) markan sakot. Heinäkuussa 1560 Hongiston lautamiestä ojennettiin 12 markalla mustelmista, jotka hän oli hakannut Röylään Pakan isäntään. Lokakuussa 1560 Anders keräsi kontolleen kolme markkaa väärästä kanteesta Koikkalan Micheliä vastaan. Maaliskuussa 1562 Anders Röyläästä haki hyvitystä Anders Olofinpojan aiheuttamasta mustelmasta ja samaan menettelyyn oli perusteltua aihetta Lars Bengtinpojalta Niemenkylästä 1564. Heinäkuussa 1565 langetti esivalta 9 markan sakkotuomion Andersille tämän kutsuttua ilman näyttöä Larsia Lehmijärveltä varkaaksi istuvan oikeuden edessä. Talvikäräjillä 1566 Anders hyvitti heinänkaatoa, joka oli osunut Lehmijärven niitylle.

Saman vuoden kesäkäräjät koettelivat Hongiston talon kantokykyä sangen tuntuvasti. Andersin naimisissa oleva poika veti päälleen täyden sakon, 40 mk, huoruudesta ja Antti itse hankki saman ankaran rangaistuksen syystä, että hänen todettiin kätkenneen yhden miesluvun eli manttaalin verottajalta 40 pitkää vuotta. Kaiken lisäksi Andersin maksettavaksi tuli vielä kolme markkaa tappelusta Koikkalan Michel Michelinpojan kanssa. Joulukuussa 1569 Anders esiintyi vastaamassa syytökseen, jonka mukaan hän oli riistänyt ohrakasken Vanhankylän miehiltä. Kyseessä saattoi olla omistusriita, mutta langettava tuomio tuli siitäkin.

Kertomukset Andersista voivat mahdollisesti olla hieman harhaan vieviä. Hän ehkä oli otteissaan kova, mutta sen ajan ihmiset olivat usein pakotettuja puolustamaan kunniaansa ja omistustaan. Keskinäiset välit selvitettiinkin usein nyrkein - käräjille asia vietiin taas sen takia, että oli tärkeä saada koston kierre katkaistua heti alkuunsa. Myös se, että kyseessä oli yksinäistalo ilman kylänaapureiden antamaa tukea ja apua voi vaikuttaa asiaan.

Mutta Andersin saamat sakot olivat kovia, sillä esim. tynnyri ruista maksoi silloin neljä markkaa (2-3 tynnyrillä ihminen kitkutti tarvittaessa hengissä vuoden päivät), yhden lampaan arvo oli 1 mk tai esimerkiksi Uudenmaan kuninkaankartanoiden renkien vuosipalkka, tai oikeammin käyttöraha asunnon, ylläpidon ja vaatetuksen lisäksi, oli 3 mk. Vuoden 1566 sakot, yht. 83 mk, vastasivat esim. lähes 4 hevosen arvoa hopeaveroluettelon mukaan 1571, jolloin ei kaikilla taloilla ollut edes yhtä hevosta, ja n. 2 kertaa keskimääräisen lohjalaisen talonpojan irtaimiston varallisuutta.

Kannattaa muuten vielä huomata, että Anders lyödessään mustelman Koikkalan Micheliin on täytynyt olla vähintään 50-vuotias, mahdollisesti hän oli jopa 70-vuotias.

Vuonna 1625 oli Hongiston isännällä nyky-Lohjan suurin kylvömäärä talonpoikien joukossa, 10 tynnyriä (vain 5 muuta taloa pääsivät yli 6 tynnyrin).

tarina jatkuu huomenna - kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit