Chydenius katederin takana

Chydenius -nimeä käyttäneen pappissuvun varhaisin tunnettu esi-isä oli muuan Anders Chydenius, joka oli kotoisin Varsinais-Suomen eteläosasta. Sukunimen sanotaan tulleen Boreaaliseen osakuntaan kuuluneen Kalannin Kytämäen latinankielisestä muodosta. Andersin äiti oli Elin Henriksdotter, joka kuoli Rymättylssä vuonna 1725. Anders oli luultavasti ylioppilas jo 1690-luvun alussa.

Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Maria Flachsenius, joka menehtyi 1709. Seuraavana vuonna Anders Chynedius otti toiseksi puolisokseen Maria Fellbomin. Anders kuoltua Rymättylässä keväällä 1711 meni Maria naimisiin Euran kirkkoherrana kuolleen Olof Lauraeuksen kanssa.

Andersin ja Maria Flachseniuksen jälkeläisistä yksi oli siviilioikeuden professori Jakob Wilhelm Chydenius, joka eli vuosina 1863-1926. Hän tuli tunnetuksi erikoisista opetusmetodeistaan, joista on jäänyt jälkimaailmalle lukuisia humoristisia tarinoita. Eräs näitä kulkee otsikolla "Draamallista lakitiedettä".

"Chydeniuksella oli harvahko, mutta hyvin vaikuttava puhetapa. Kerran oli luennolla käsiteltävänä kysymys, miten käy sen, joka perittävänsä tappaa. Tätä ei suorastaan ruvettu selostamaan, vaan luento lähti yksinkertaisesti esimerkin pohjalta suoraan elävästä elämästä.

Kun nimittäin luentosalissa Chydeniuksen sisään astuessa vallinnut melu ja meteli oli hiljentynyt, niin Chydenius aloitti luennon sanoen; "Ajatelkaamme, että poika lyö isäänsä"

Pitkä paussi, jolloin Chydenius näytti ikään kuin omien ajatustensa valtaan joutuneelta.

Hän nousi sitten tuolilta, jolla oli istunut, nosti kättään ja jatkoi;
"Vanhaa isäänsä".

Käveli taas muutamia askelia ikkunan luo ja katseli ulos. Kääntyi sitten auditorioon päin lisäten; "Kirveellä". Muutaman askeleen jälkeen hän istuutui katederiin ja lopetti lauseen: "Päähän".

Kun luento tällä tavalla oli aloitettu, niin päästiin todella hyvin kysymyksen ytimeen ja varmaan jokainen sen jälkeen muisti, ettei tällaisen teon tehnyt henkilö mitään muuta peri kiun rangaistuksen.

Kommentit

Suositut tekstit