Näyttelijätär Kirsti Suoniosta

Sarjassa uusia löytöjä sukupuuhun, astuu esiin näyttelijätär Kirsti Suonio. Eräs anonyymi blogini kommentoija vihjaisi tästä asiasta ja kehotti googlaamaan. Sehän nyt ei tietenkään ole oikeaoppista sukututkimusta, joten arvannette mitä tein. No tietysti tein työtä käskettyä. Niinpä onnistuin löytämään Wikipediasta laajan artikkeli rouva Suoniosta. Liitän sen Wikipedian käyttöehtojen mukaisesti tähän, minkä lisäksi lainaan blogimerkintäni loppuun maaliskuussa 1902 ilmestynyttä Päivälehteä.

Hilda Kristina Kjällin eli Kirsti Suonion esipolvia en ole kovin tarkasti tutkinut muutoin kuin oman sukulaissuhteeni osalta. Tarinan hännänhuippuna oleva esipolvitaulusto on lähes yhteneväinen taannoisen blogikirjoitukseni yhteydessä olevan selvityksen kanssa.


"Oli suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1891 vuoteen 1930. Komediennena tunnettu Suonio hurmasi yleisönsä sekä keveissä huvinäytelmissä että maailmankirjallisuuden klassikoissa. Hänelle tyypillisiä rooleja olivat juurevat slaavilaiset naishahmot ja rempseät muijaosat. Hän tulkitsi menestyksellisesti eritoten Maria Jotunin näytelmien naishahmoja. Suonio teki myös kehutun luonnetutkielman Rouva Suorasuusta.


Kirsti Suonio jäi varhain orvoksi, sillä hänen äitinsä Erika Wass samoin kuin hänen veljensä kuolivat isorokkoon vuonna 1873. Hänen isänsä Erik Johan Kjäll menehtyi muutamaa vuotta myöhemmin. Tulevan näyttelijättären ja hänen kahden siskonsa kasvatusäiti oli Maria Gustava Domander. Kansakoulun jälkeen Suonio opiskeli latojaksi, mutta lääkäri neuvoi häntä luopumaan ammatista. Päästäkseen näyttelijäksi hän hakeutui Kaarlo Bergbomin puheille: 17. joulukuuta 1890 hänet hyväksyttiin harjoittelijaksi Suomalaiseen Teatteriin. Bergbomin sisarkaartin lisäksi Suonio sai opetusta muun muassa näyttelijä-opettaja Kaarola Avellanilta ja koulunjohtaja Matilda von Troililta.

Vuonna 1895 Kirsti Suonio avioitui näyttelijä-laulaja Evert Suonion kanssa. Ennen avioliittoaan näyttelijätär oli käyttänyt sukunimeä Sainio. Samana vuonna tuore pariskunta teki opintomatkan Keski-Eurooppaan. Päinvastoin kuin monet kollegansa, Kirsti Suonio ei luopunut näyttelijän urastaan perheen perustamisen myötä. Suonioille syntyi neljä lasta: Ida Kaarina (1895), Aatto Antero (1897), Anja Kyllikki (1898) ja kuopuksena Martta Johanna (1899). Avioliitto Evert Suonion kanssa päättyi eroon vuonna 1915.

Kirsti Suoniolla oli läheiset välit Bergbomin sisaruksiin. Sisarusten kuoleman jälkeen hän edusti Suomen Kansallisteatterissa niin sanottua "vanhaa kaartia", joka ylläpiti Bergbomien taiteellista perintöä. Suonio oli kuulu "mittavista fyysisistä ulottuvuuksistaan"; hän sairasti diabetesta, mutta jatkoi herkuttelua siitä huolimatta.

1900-luvun ensi kymmennellä Suonio näytteli menestyksellisesti muun muassa komedioissa Avioeron selkkaukset, Baldevinin häät ja Mustasukkainen. Australialaissyntyisen Charles Haddon Chambersin huvikappaleessa Kyynelten hirmuvalta kevätkaudella 1903 Suonio tulkitsi kirjailijanvaimoa. Hänen puolisonsa Evert Suonio puolestaan näytteli itse kirjailijaa. Syyskaudella 1915 Kirsti Suonio teki erinomaisen roolisuorituksen Raisa Pavlovnan osassa Aleksandr Ostrovskin näytelmässä Metsä. Olaf Homén kirjoitti Suonion tulkinnasta: " --- siinä on vältetty kaikki lähellä tarjoutuva liioittelu ja että tulkinta oli tehty sisästäpäin, henkilön olemuksen oikeasta käsittämisestä alkaen". Myös V. A. Koskenniemi kiitti Suonion "suurta taituruutta ja teknistä varmuutta". Ilmari Räsänen arvioi Suonion Raisa-tutkielman niin ikään taiteelliseksi voitoksi.

Eino Kaliman keväällä 1921 ohjaamassa Gabryela Zapolskin näytelmässä Rouva Dulskan moraali Suoniolla oli nimiosa. Bernard Shaw'n kappaleessa Suuri Katariina (1922) hän tulkitsi keisarinnaa "mehevään tapaansa".

Suoniolla oli keskeinen osa kaikissa Maria Jotunin näytelmien ensi-illoissa. Miehen kylkiluun Amalian Jotuni kirjoitti tiettävästi juuri Suoniota ajatellen.[3] Rooli oli eräs Suonion merkittävistä näyttämötaiteellisista voitoista. Amalian ohella hän tulkitsi lukuisia kertoja Maija Rivakkaa suosikkikappaleessa Tukkijoella.Hänen uransa alkuaikojen menestysrooli oli nimiosa Victorien Sardoun näytelmässä Rouva Suorasuu (Madame Sans-Gêne). Sen hän näytteli myös erojuhlassaan vuonna 1930. Vuosina 1926 ja 1930 Suonio teki esiintymismatkan Pohjois-Amerikan suomalaisten pariin.

Kirsti Suonio näytteli kuudessa mykkäelokuvassa 1919–1928 ja dokumentissa Polyteekkarifilmi 1924. Erityisen onnistuneita roolisuorituksia olivat Martan osa Erkki Karun Nummisuutarit-filmatisoinnissa ja Maijan osa elokuvassa Tukkijoella. Suonio oli mukana myös äänielokuvassa: 1930-luvun puolivälissä hänellä oli sivuroolit Valentin Vaalan komedioissa Kaikki rakastavat ja Vaimoke.

Vuonna 1940 WSOY julkaisi Suonion elämäkerran Kirsti Suonio kertoilee."


Päivälehti 5.2.1902;

Kirsti Suoniolla on resettinsä huomenna torstaina Suomalaisessa teatterissa, jossa silloin annetaan Pakkalan "Tukkijoella", resetinsaaja itse Maijana. Aika ei ole juuri sopiva reseteille, mutta rouva Suonion maine taiteilijana lienee jo siksi vakaantunut, että yleisö kyllä tulee tiensä silloin teatteriin löytämään.

Varsinkin koomillisena luonnenäyttelijättärenä on rouva Suonio kerta kerralta osoittanut yhä suurempaa vilkkautta, todellista inspiratsionia ja taiteellista taipuisuutta. Tällä kertaa valmistuu hän valtion varoilla pitemmälle opintomatkalle Pariisiin, Wieniin ym. mannermaan kulttuurikeskuksiin, joten yleisöllä ei johonkin aikaan siis tule olemaan tilaisuutta nauttia hänen taiteestaan. Onpa siis syytä kaikilla sen ystävillä - joiden luku lienee leegio - muistaa huomista iltaa.

Näytelmä, jonka rouva Suonio on resetikseen valinnut, ei kaivanne mitään suosittelua meidän puoleltamme. Tällä kertaa esitetään se sitäpaitsi, jotakin poikkeusta lukuunottamatta, samalla henkilökunnalla kuin ensi-iltanaan.



Kirsti Suonion esivanhempia;


Taulu 1

Hilda Kristina Kirsti Kjäll. Syntynyt 25.07.1872 Helsinki. Kastettu 25.07.1872 Helsinki. Kuollut 07.11.1939 Helsinki. Lapsen kastoi Helsingin kaupungissa kappalainen O.A. Stenroth.

Oli suomalainen näyttelijä. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3.

Taulu 2

I. Fredrik Johan Kjäll. Syntynyt 19.11.1836 Pusula, Kaukela, Paakkala. Sotilas. Mennessään vihille Henrikan kanssa mainitaan eronneeksi ruotusotilaaksi Pusulan Wörlön kylän Skinnarin talosta. Myöhemmin Pusulan Hirvijoen kylän Yli-Knaapissa.

Vanhemmat Pusulan Kaukelan Paakkalan Kuoppanummen torppari Fredrik Kjäll ja vaimonsa Leena Erkintytär Höglund. Leena oli kotoisin Vesilahdelta. –Puoliso 14.02.1859 Pusula Henrica Sophia Wass. Syntynyt 04.03.1840 Nummi,Vivola. Taulu 3.
Hilda Kristina Kirsti Kjäll. Syntynyt 25.07.1872 Helsinki. Kuollut 07.11.1939 Helsinki. Taulu 1.

Taulu 3

I. Henrica Sophia Wass. Syntynyt 04.03.1840 Nummi,Vivola. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7. –Puoliso 14.02.1859 Pusula Fredrik Johan Kjäll. Syntynyt 19.11.1836 Pusula, Kaukela, Paakkala. Sotilas. Taulu 2.
Hilda Kristina Kirsti Kjäll. Syntynyt 25.07.1872 Helsinki. Kuollut 07.11.1939 Helsinki. Taulu 1.

Taulu 6

II. Fredrik Wass. Syntynyt 08.10.1802 Nummi,Vivola. Kuollut vanhuus 02.12.1879 Pusula,Hattula. Haudattu 07.12.1879 Pusula. Muonamies. Kuollessaan leskenä mainitaan muonamieheksi Pusulan Hattulan kylän Snikkarin talossa. Isä Taulu 12. Äiti Taulu 13. –Puoliso Eva Christina Sjöman. Syntynyt 03.09.1798 Nummi, Huhti. Piika. Taulu 7.
Henrica Sophia Wass. Syntynyt 04.03.1840 Nummi,Vivola. Taulu 3.

Taulu 7

II. Eva Christina Sjöman. Syntynyt 03.09.1798 Nummi, Huhti. Kastettu 05.09.1798 Nummi. Piika. Vihkimisen aikaan piikana Nummen pitäjän Mäntsälän kylässä.

Vanhemmat sotilas Samuel Sjöman ja vaimonsa Maria Johansdotter. –Puoliso Fredrik Wass. Syntynyt 08.10.1802 Nummi,Vivola. Kuollut vanhuus 02.12.1879 Pusula,Hattula. Muonamies. Taulu 6.
Henrica Sophia Wass. Syntynyt 04.03.1840 Nummi,Vivola. Taulu 3.

Taulu 12

III. Jakob Wass. Syntynyt 1770 Nummi,Vivola. Rakuuna. Rakuuna, joka asui vihittäessä Nummen pitäjän Vivolan Mäen rusthollissa. Kuollut ennen vuotta 1814, koska silloin hänen tyttärensä kohdalla haudattujen luettelossa puhutaan edesmenneen Jakob Wassin tyttärestä. –Puoliso 14.10.1792 Nummi Beata Hyrsberg. Syntynyt 1765 Nummi,Hyrsilä. Taulu 13.
Fredrik Wass. Syntynyt 08.10.1802 Nummi,Vivola. Kuollut vanhuus 02.12.1879 Pusula,Hattula. Muonamies. Taulu 6.

Taulu 13

III. Beata Hyrsberg. Syntynyt 1765 Nummi,Hyrsilä. Kastettu Nummi. Isä Taulu 26. Äiti Taulu 27. –Puoliso 14.10.1792 Nummi Jakob Wass. Syntynyt 1770 Nummi,Vivola. Rakuuna. Taulu 12.
Fredrik Wass. Syntynyt 08.10.1802 Nummi,Vivola. Kuollut vanhuus 02.12.1879 Pusula,Hattula. Muonamies. Taulu 6.

Taulu 26

IV. Antti Hyrsberg. Syntynyt 13.09.1729 Nummi, Hyrsylä. Kuollut Vanhuus 03.05.1807 Nummi, Hyrsylä. Sukujohtoa Antista taaksepäin ei voi vielä pitää perusteltuna, vaan pikemminkin työhypoteesina. (26.8.2005). Rakuuna. Isä Taulu 52. Äiti Taulu 53. –Puoliso 05.10.1753 Nummi Anna. Syntynyt 15.03.1730 Nummi,Hyrsylä. Kuollut rintatulehdus 27.05.1807 Nummi,Hyrsylä. piika. Taulu 27.
Beata Hyrsberg. Syntynyt 1765 Nummi,Hyrsilä. Taulu 13.

Taulu 27

IV. Anna. Syntynyt 15.03.1730 Nummi,Hyrsylä. Kastettu 16.03.1730. Kuollut rintatulehdus 27.05.1807 Nummi,Hyrsylä. Haudattu 30.05.1807 Nummi. piika. Asui vihittäessä Hyrsylän kylän Saukon talossa , mainitaan vihitttäessä tilallisen tyttäreksi. audattujen luettelon mukaan olisi kuollut 74 vuotiaana. Isä Taulu 54. Äiti Taulu 55. –Puoliso 05.10.1753 Nummi Antti Hyrsberg. Syntynyt 13.09.1729 Nummi, Hyrsylä. Kuollut Vanhuus 03.05.1807 Nummi, Hyrsylä. Rakuuna. Taulu 26.
Beata Hyrsberg. Syntynyt 1765 Nummi,Hyrsilä. Taulu 13.

Taulu 52

V. Anders Longqvist. Rakuuna. Nummen pitäjän Hyrsylän kylän Lonkalan talon rakuuna. Sukuperä tuntematon toistaiseksi.

Mainitaan Lonkalassa jo 1710-luvulla patronyymillä Andersson. –Puoliso 27.10.1723 Nummi,Hyrsylä Anna Brenner. Taulu 53.
Antti Hyrsberg. Syntynyt 13.09.1729 Nummi, Hyrsylä. Kuollut Vanhuus 03.05.1807 Nummi, Hyrsylä. Rakuuna. Taulu 26.

Taulu 53

V. Anna Brenner. Isä Taulu 106. Äiti Taulu 107. –Puoliso 27.10.1723 Nummi,Hyrsylä Anders Longqvist. Rakuuna. Taulu 52.
Antti Hyrsberg. Syntynyt 13.09.1729 Nummi, Hyrsylä. Kuollut Vanhuus 03.05.1807 Nummi, Hyrsylä. Rakuuna. Taulu 26.

Taulu 54

V. Niilo. Syntynyt 1704 Nummi, Hyrsylä. Kuollut 16.05.1769 Nummi, Hyrsylä. Talollinen, pitäjänräätäli. Nummen Hyrsylän kylän Saukon talon isäntä vuosina 1721-1769. Oli myös Nummen pitäjänräätäli. Niilon ja Marian vihkimispäivä ei ole tiedossa, koska Nummen viittyjen luettelot puuttuvat vuosilta 1710-1723. Isä Taulu 108. Äiti Taulu 109. –Puoliso Maria. Syntynyt 1699. Kuollut 05.04.1773 Nummi, Hyrsylä. Taulu 55.
Anna. Syntynyt 15.03.1730 Nummi,Hyrsylä. Kuollut rintatulehdus 27.05.1807 Nummi,Hyrsylä. piika. Taulu 27.

Taulu 55

V. Maria. Syntynyt 1699. Kuollut 05.04.1773 Nummi, Hyrsylä. –Puoliso Niilo. Syntynyt 1704 Nummi, Hyrsylä. Kuollut 16.05.1769 Nummi, Hyrsylä. Talollinen, pitäjänräätäli. Taulu 54.
Anna. Syntynyt 15.03.1730 Nummi,Hyrsylä. Kuollut rintatulehdus 27.05.1807 Nummi,Hyrsylä. piika. Taulu 27.

Taulu 106

VI. Niilo Brenner. Syntynyt 1670 Espoo,Gumböle. Kuollut 1723 Nummi,Hyrsylä. Haudattu 26.12.1723 Nummi,Kirkon alle. Talollinen. Espoon Gumbölen rusthollari 1694-11.10.1697, jolloin myi tilan kirjanpitäjä/tarkastaja Henrik Gabrielinpoika Pernoviukselle Lohjalta. Sai maksuksi 520 taalaria, 12 äyriä ja 6 tynnyriä rukiita.Omisti myös Lonkalan rusthollin Nummen pitäjässä. Isä Taulu 212. Äiti Taulu 213. –Puoliso Anna. Taulu 107.
V Lapset
Anna Brenner. Taulu 53.
Taulu 107

VI. Anna. Porvoon urkurin, Bengt Haraldinpojan ja tämän vaimon, Lisbeth Hutterin tytär. –Puoliso Niilo Brenner. Syntynyt 1670 Espoo,Gumböle. Kuollut 1723 Nummi,Hyrsylä. Talollinen. Taulu 106.
V Lapset
Anna Brenner. Taulu 53.
Taulu 108

VI. Jacob. Syntynyt 1670. Kuollut 1721 Nummi,Hyrsylä. Talollinen. Oli Nummen Hyrsylän kylän Saukon talollinen n. vuodesta 1697. –Puoliso 1:o Maria Brenner. Syntynyt 1675 Espoo,Gumböle. Kuollut 21.05.1713 Nummi,Hyrsilä. Taulu 109. –Puoliso 2:o 10.12.1713 Pusula Brita. Syntynyt 22.01.1680 Pusula. Kuollut 10.10.1731 Nummi,Hyrsilä. Haudattu Nummi,Kirkon lattian alle.
1: Niilo. Syntynyt 1704 Nummi, Hyrsylä. Kuollut 16.05.1769 Nummi, Hyrsylä. Talollinen, pitäjänräätäli. Taulu 54.

Taulu 109

VI. Maria Brenner. Syntynyt 1675 Espoo,Gumböle. Kuollut 21.05.1713 Nummi,Hyrsilä. Haudattu ,Kirkon lattian alle. Muutti Espoosta Nummelle ilmeisesti mentyään naimisiin, asui kuitenkin vielä 1693 Gumbölen rusthollissa. Isä Taulu 212. Äiti Taulu 213. –Puoliso Jacob. Syntynyt 1670. Kuollut 1721 Nummi,Hyrsylä. Talollinen. Taulu 108.
Niilo. Syntynyt 1704 Nummi, Hyrsylä. Kuollut 16.05.1769 Nummi, Hyrsylä. Talollinen, pitäjänräätäli. Taulu 54.

Taulu 212

VII. Hendrichz Brenner. Hendricin ensimmäinen puoliso oli Anna, joka kuoli 1665. Isä Taulu 424. Äiti Taulu 425. –Puoliso 1:o Anna. –Puoliso 2:o 1665 Hebla. Taulu 213.
VI Lapset
2: Maria Brenner. Syntynyt 1675 Espoo,Gumböle. Kuollut 21.05.1713 Nummi,Hyrsilä. Taulu 109.
2: Niilo Brenner. Syntynyt 1670 Espoo,Gumböle. Kuollut 1723 Nummi,Hyrsylä. Talollinen. Taulu 106.
Taulu 213

VII. Hebla. –Puoliso 1665 Hendrichz Brenner. Taulu 212.
VI Lapset
Maria Brenner. Syntynyt 1675 Espoo,Gumböle. Kuollut 21.05.1713 Nummi,Hyrsilä. Taulu 109.
Niilo Brenner. Syntynyt 1670 Espoo,Gumböle. Kuollut 1723 Nummi,Hyrsylä. Talollinen. Taulu 106.
Taulu 424

VIII. Per Brenner. Kuollut 1647 Espoo,Gumböle. Kappalainen. Per Mårteninpoika Brenner eli Petrus Martini Brennerus sai sukunimensä isänsä ensimmäisen vaimon isältä. Oli Espoon kappalaisena1620-47, joten lienee syntynyt juuri 1500-1600 -lukujen vaihteessa. Isä Taulu 848. Äiti Taulu 849. –Puoliso Anna Hammarstierna. Taulu 425.
VII Lapset
Hendrichz Brenner. Taulu 212.
Taulu 425

VIII. Anna Hammarstierna. Kuului aateliseen sukuun nro 278. vihittiin puolisonsa, Petrus Martini Brenneriuksen kanssa viimeistään 1627 Espoossa. Isä Taulu 850. –Puoliso Per Brenner. Kuollut 1647 Espoo,Gumböle. Kappalainen. Taulu 424.
VII Lapset
Hendrichz Brenner. Taulu 212.
Taulu 848

IX. Mårten Klock. Syntynyt 1560. Kuollut 1630. Lainlukija. Käytti sinettiä, jossa M-kirjaimen toisessa sakarassa oli S ja ttoisessa C. Han var skrivare hos fogden i Borgå län på 1590-talet, kapten dr 1604. Lagläsare i Raseborgs län 1609-1627. Han ägde fartyg ochtjänstgjorde tidvis som skeppare.[18] Han övertog Brändö gård efter sin svärfars far 1588 med bibehållen frihet, köpte ett skattehemman i Malm 1596 och innehade arvegodsen i Boxbacka och Malmfrån 1600, möjligen tidigare. Nämns 1609 som ägare av jord i Botby och från 1626 av ett ryttarhemman där.[1] Enligt ett intyg av ståthållaren Jesper Matsson Kruus 1606 hade han alltid giort fullkomlig rusttjänst.[2] Förekommer i register över adelns sätesgårdar 1600 och i adligt rustjänstregister 1602.[19] Har underskrivit den finska adelns trohetsförsäkran för hertig Carl den 9.1.1602.[20] Gift 2:o med Margareta Knutsdotter, d. 1645 i Esbo.[11] enos 59/1988 s. 55-59 ja 96 - tekijänä ja (c) Olav Rundt. Klook. Isä Taulu 1696. –Puoliso 1:o N. Syntynyt 1565. Etunimeä ei mainita lähteissä. –Puoliso 2:o Margareta. Syntynyt 1645. Taulu 849.
2: Per Brenner. Kuollut 1647 Espoo,Gumböle. Kappalainen. Taulu 424.

Taulu 849

IX. Margareta. Syntynyt 1645. Vihittiin Mårtenin kanssa vuosien 1600-03 välisenä aikana. –Puoliso Mårten Klock. Syntynyt 1560. Kuollut 1630. Lainlukija. Taulu 848.
VIII Lapset
Per Brenner. Kuollut 1647 Espoo,Gumböle. Kappalainen. Taulu 424.
Taulu 850

IX. Bengt. Kuollut 1617. Talollinen. Bengt omisti Gräsan ja Seutulan tilat Helsingissä, kuoli ennen vuotta 1617. Isä Taulu 1700. Äiti Taulu 1701.
VIII Lapset
Anna Hammarstierna. Taulu 425.
Taulu 1696

X. Simon Klocke. Talollinen. Omisti Klaukkalassa puolikkaan verotilan 1570-1588. Isä Taulu 3392.
IX Lapset
Mårten Klock. Syntynyt 1560. Kuollut 1630. Lainlukija. Taulu 848.
Taulu 1700

X. Henrik. Kuollut 1590. Henrik kuoli ennen vuotta 1590. –Puoliso Anna Grässa. Kuollut 1617. Taulu 1701.
IX Lapset
Bengt. Kuollut 1617. Talollinen. Taulu 850.
Taulu 1701

X. Anna Grässa. Kuollut 1617. Kuoli ennen vuotta 1617 Espoon Gräsassa. Annalla oli ensimäisenää puolisona "autuaasti nukkunut" Henrik Henrikinpoika ja kun Grässan tila aiottiin lahjoitta Henrik Jönsinpojalle palkkiona enetettyään taisteluissa kymmenen vahvaa hevosta ongelma ratkesikun hän nai lesken Anna Markuksentyttären. Isä Taulu 3402. Äiti Taulu 3403. –Puoliso Henrik. Kuollut 1590. Taulu 1700.
IX Lapset
Bengt. Kuollut 1617. Talollinen. Taulu 850.
Taulu 3392

XI. Erik Klocke. Talollinen. Erik oli elossa ainakin vielä vuonna 1542, jolloin peri Tallinnassa kuolleen sisarensa perintöä. Asui Klaukkalassa. Isä Taulu 6784.
X Lapset
Simon Klocke. Talollinen. Taulu 1696.
Taulu 3402

XI. Markus. Kuollut 1577. Nimismies,tilallinen. Omisti Helsingin pitäjässä Seutulaa ja Katrinebergiä. Kutsutaan nimismieheksi vuosina 1535 ja 1547. Käytti sinettiä, jossa oli nimikirjaimet MI.Genos -lehdessä teknikko Göran Söderlund toteaa mm. "Markus Jönsson kallas länsman i Helsinge 1535 och 1547. Hans sigill visar ett bomärke och initialerna MI. År 1540 innehade han dels sitt hemman i Helsinge kyrkby, dels utbysjord i Finnby (Sibbo, sedermera Tusby), Meilby (d.v.s. Sjöskog), Nackskog och Skattmansby. Han erlade nedsatt "stadgeskatt" till kronan på grund av andra tjänster: från 1550 var en skattmark i Finnby hans stadgehemman. Vid hertig Johans besök i Finland 1556 ändrades Markus Jönssons stadgeskatt att omfatta hemmanet i kyrkbyn med de ovan nämnda utbysjordarna utom Finnby, som byttes ut mot hälften av Tomtbacka och ett hemman i Malm, båda i Helsinge. Samtidigt erhöll Henrik Larsson i kyrkbyn andra hälften av Tomtbacka under stadga och tillsammans med borgaren Erik Sigfridsson i Helsingfors övertog han även stadgehemmanet i Finnby. Markus Jönsson nämns i tiondelängden ännu 1576, men inte längre 1577, då han tydligen var avliden. Han bör inte förväxlas med sin namne som stundom kallas "Lill Markus Jönsson" och som nämns i Helsinge kyrkby 1556-1610. Efter knapen Markus Jönssons död befriades halvbröderna Henrik Larsson och Johan Markusson tillsammans med borgmästaren i Helsingfors Erik Sigfridsson från utskylder mot att de presterade rusttjänst för hemmanen i kyrkbyn och Finnby jämte utbysjordar. Friheten bekräftades i ett kungligt brev 15.6.1581.]". –Puoliso Gertrud. Taulu 3403.
Anna Grässa. Kuollut 1617. Taulu 1701.

Taulu 3403

XI. Gertrud. Gertrud oli elossa ainakin vielä 1556. Isä Taulu 6806. Äiti Taulu 6807. –Puoliso Markus. Kuollut 1577. Nimismies,tilallinen. Taulu 3402.
Anna Grässa. Kuollut 1617. Taulu 1701.

Taulu 6784

XII. Jöns Klocke. Talollinen. Asui Klaukkalassa ainakin 1521-27. Viimeksi mainittuna vuotena istui käräjillä lautamiehenä. Isä Taulu 13568.
XI Lapset
Erik Klocke. Talollinen. Taulu 3392.
Taulu 6806

XII. Jöns. Talollinen,knaapi,nimismies. Osti Moision tai Metsäkylän anoppinsa, Ingrid Bengtintyttären veljiltä. Sai 1527 kuningas Kustaalta rälssikirjeen Kurjalaan Lammilla. Omisti Lohjalla Moision. Oli kolme kertaa naimisissa. Toinen puolisonsa oli Karin till Kurjala ja kolmas Anna Engelberktsdotter. Höll glafven 1531 vid Jöns Knutsson Kurcks bröllopp. Vahvisti omistuksensa Lohjan Moisioon 24.9.1544. Isä Taulu 13612. Äiti Taulu 13613. –Puoliso 1:o 1517 Karin Kurjala. –Puoliso 2:o Anna Ille. Kuollut 1527. Taulu 6807.
XI Lapset
2: Gertrud. Taulu 3403.
Taulu 6807

XII. Anna Ille. Kuollut 1527. Anna kuoli ennen vuotta 1527. Isä Taulu 13614. Äiti Taulu 13615. –Puoliso Jöns. Talollinen,knaapi,nimismies. Taulu 6806.
XI Lapset
Gertrud. Taulu 3403.
Taulu 13568

XIII. Lars Klöckeskog. Lautamies. Istui vuoden 1482 käräjillä järjestyksessä toisena lautamiehenä.Larsista lähtevä sukujohto perustuu Tapio Vähäkankaan Genos -lehdessä 70/1999 olevaan artikkeliin "Kulosaaren Brennerien sukujuuret".
XII Lapset
Jöns Klocke. Talollinen. Taulu 6784.
Taulu 13612

XIII. Michel. Talollinen. Omisti maata Lohjan Laakspohjassa ja Veijolassa. Hänen vaakunassaan oli puhtaalla pohjalla puolikas härkä. Sai 25.2.1492 Laakspohjasta, Lohjalta, maa-alueen. Osti 1501 "rouva Annalta Siuntiosta" tämän isänperinnön Dönsbystä Karjaalla. Hänen vaimonsa oli aatelista Dönsby-sukua, joten saattaa olla, että "rouva Anna" oli vaimon sisar. –Puoliso Agnes Dönsby. Taulu 13613.
XII Lapset
Jöns. Talollinen,knaapi,nimismies. Taulu 6806.
Taulu 13613

XIII. Agnes Dönsby. Kuului Karjaalta lähtöisin olleeseen aateliseen Dönsby-sukuun, mutta hänen tarkempi yhteytensä siihen on epäselvä. –Puoliso Michel. Talollinen. Taulu 13612.
XII Lapset
Jöns. Talollinen,knaapi,nimismies. Taulu 6806.
Taulu 13614

XIII. Per. Kuollut 1515. Tuomari. Raaseporin läntisen kihlakunnan tuomarina 1490 ja edelleen vielä1508. Mainitaan kuolleena 1515. –Puoliso Ingrid Ille. Taulu 13615.
XII Lapset
Anna Ille. Kuollut 1527. Taulu 6807.
Taulu 13615

XIII. Ingrid Ille. Oli elossa vielä vuonna 1538. Omisti Tenholassa Prästkullan tilaa, joka oli kuulunut hänen äitinsä isälle ja joka tuli vuoden 1463 perinnönjaossa Ingridin äidille. Isä Taulu 27230. Äiti Taulu 27231. –Puoliso Per. Kuollut 1515. Tuomari. Taulu 13614.
XII Lapset
Anna Ille. Kuollut 1527. Taulu 6807.
Taulu 27230

XIV. Bengt. Alilaamanni. Pohjois-Suomessa alilaamannina. –Puoliso Valborg Ille. Taulu 27231.
XIII Lapset
Ingrid Ille. Taulu 13615.
Taulu 27231

XIV. Valborg Ille. Sai 2.1.1463 perinnönjaossa isänsä perintönä osan Tenholan Prästkullaa, joka myöhemmin siirtyi Valborgin tyttärelle, Ingridille.Bengt oli Valborgin toinen puoliso, ensimmäinen oli ollut asemies Per Axelsson. Isä Taulu 54462. –Puoliso Bengt. Alilaamanni. Taulu 27230.
XIII Lapset
Ingrid Ille. Taulu 13615.
Taulu 54462

XV. Sune Ille. Valtaneuvos. Sai kuningas Erik XIII:lta rälssikirjan tiluksiinsa 7.12.1407. Vehmaan käräjillä tuomarina 1390, valtaneuvos 1435 ja Pohjois-Suomen laamanni vuosina 1437-46. Oli elossa vielä 1447. Näistä tiedoista pääteltävissä, että lienee syntynyt 1360-luvulla.
XIV Lapset
Valborg Ille. Taulu 27231.

Kommentit

  1. "Anna. Syntynyt 15.03.1730 Nummi,Hyrsylä. Kastettu 16.03.1730. Kuollut rintatulehdus 27.05.1807 Nummi,Hyrsylä. Haudattu 30.05.1807 Nummi. piika. Asui vihittäessä Hyrsylän kylän Saukon talossa , mainitaan vihitttäessä tilallisen tyttäreksi. Haudattujen luettelon mukaan olisi kuollut 74 vuotiaana."

    Jos katsoo alkuperäisestä haudattujen luettelosta, niin Anna on kuollut 77 vuotiaana, vertaa numeroa 7 samalla aukeamalla olevaan numeroon 4. Haudattujen luettelossa on virheellisesti Anna Jacobsdr, mutta rippikirjassa Anders Hyrsbergin vaimona on Anna Nilsdr.

    http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7851&pnum=132

    http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6833&pnum=157

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit