van Kampen

Suomen suurin kaupunki keskiajalla oli Turku, joka kuitenkin eurooppalaisen mittakaavan mukaan oli pikkukaupunki - esimerkiksi Tukholma ja Rääveli, nyk. Tallinna, olivat huomattavasti suurempia. Kuten muuallakin Itämeren piirissä perustui kaupankäynti pitkälti hansakaupungeista olevien henkilöiden varaan ja esim. saksalaisia kauppiaita on tiettävästi asunut Turussa jo 1250-luvulta lähtien; 1300-luvulla oli valtaosa Turussa vaikuttaneista kauppiaista hansaliiton kaupungeista kotoisin.

Hansalaivojen tärkeä kulkureitti johti Novgorodista Rääveliin ja edelleen Riian ja Danzigin kautta Lyypekkiin ja sieltä edelleen Juutinrauman kautta Bergeniin ja Pohjanmeren kaupunkeihin. Eniten Turku kävi kauppaa Räävelin ja Tukholman kanssa, mutta myös mm. suoraan Lyypekin kanssa. Turun tärkeimmät vientiartikkelit olivat turkikset, hevoset, voi, terva, kala sekä traani, ja tuontiartikkeleja olivat suola, humala, vilja, kankaat, mausteet, esineet sekä jalometallit.


Eräs näistä Turussa asuvista ulkolaisista kauppiaista oli Hans van Kampen. Hänen vaimonsa oli rälssimiehen tytär Märta Rötgerintytär, ns. Ingenpoikien sukua. Märta ja hänen siskonsa Karin oli naitu turkulaiskauppiaille ”kullalla ja rahalla”, mikä myöhemmin sai Märtan ja Hansin tyttärenpojan Rötger Olofinpojan riitelemään perinnöistä.

Märtalla ja Hansilla oli ainakin kaksi lasta. Etunimeltään tuntemattomasta tyttärestä ei ole jäänyt mitään muuta tietoa jälkipolville kun puolison nimi Olof Nilsinpoika. Pojasta Henrikistä tuli pappi Uplannin Skepptunan seurakuntaan, ”her Henric j Skaefftwna”. Henrik eli vielä vuonna 1440, joihin aikoihin hän on käynyt Suomessa, mutta ei ainakaan enää 1476. Sukunimi van Kampen ei varmaan jatkunut Ruotsissa ainakaan Henrikin toimesta, sillä katolisen ajan papit eivät menneet naimisiin ja heitä sitoi selibaattilupaus.

Hans van Kampen mainitaan vain kerran suomalaisissa aikalaiskirjoissa; 1415 olivat hän, ”Hans wan Kampen”, sekä Laurens Wadhmal todistajina, kun Turkuun kotiutuneet porvarit Henrik van Berge ja Gerlag Fredag möivät kaiken Hintza Knapilta perimänsä maan Turun Aninkaisista sukulaiselleen, Taivassalon kirkkoherralle Helvik Stoltefotille.

Hans selvästikin oli vakiintunut asukas Turussa, mutta hänen lisänimensä viittaisi siihen, että Hans oli kotoisin muualta. Ehkä hän oli hollantilaisesta hansakaupungista Kampenista, joka tunnettiin myös Itämeren-kaupastaan. Eräs saksalainenkin Kampen -kaupunki on olemassa; myös se sijaitsee Pohjanmeren rannikolla, mutta se ei koskaan ollut tunnettu kauppakaupunkina. On myös mahdollista, että nimi viittaa johonkin pienempään paikkakuntaan tai ehkä peräti johonkin aivan muuhun.

Itämeren piirissä tunnetaan keskiajalta myös muita van Kampen –nimisiä henkilöitä. Eräs Hans van Kampen -niminen porvari, joka saattoi olla sama kuin “Turun-Hans” luopui kiinteistöstään Räävelissä  1381. Räävelissä eli 1400-luvun alkupuolella myös Lippolt van Kampen –niminen henkilö  .  Eräs “Hans fan Campen” - ehkä “Turun-Hansin” poika tai pojanpoika - maksoi 1460 porvarinveroa Tukholmassa. Edelleen van Kampen – nimisiä sukuja asui myöhemmin myös Lüneburgissa ja Pommerissa.

Kommentit

Suositut tekstit