Yläneen Krabbe

Turkulaisen porvarin, Matts Lukasson Nackan eli Grabbin poikana syntynyt Henrik Krabbe oli katedraalikoulun oppilaana vuodesta 1670 vuoteen 1676. Tuolloin hän kirjoitti itsensä ylioppilaaksi ja nelisen vuotta myöhemmin Henrikistä tehtiin apupappi Pöytyällä. Yläneen kappalainen hänestä tuli jo 1684 ja tässä virassa hän oli aina vuoteen 1712, kunnes hänet päätettiin erottaa toimestaan jatkuvien väärinkäytösten takia.

Pöytyän kirkkoherran, Ambrosius Regulinuksen tyttären, Marian kanssa naimisissa ollut Krabbe ei nimittäin ollut Auranmaan rauhallisimpia pappismiehiä. Hän herätti suurta huomiota aikalaisissaan huonoilla käytöstavoillaan. Kuitenkin Euran käräjillä lokakuun viimeisinä päivinä vuonna 1712 käsiteltiin Yläneen Kirkonkylässä asuneen Klemetti Mikonpojan puheita. Tämä oli sanonut Krabben tyttärestä, Mariasta, että tällä oli "Perckelen Kaunis Muodo". Tämä hävytön puhe oli täysin sopimatonta, joskaan ei tavatonta tuon ajan kielenkäyttöä. Loppujen lopuksi Krabbe itse sai kuulla kunniansa, sillä hänet joko erotettiin tai pidätettiin virastaan, kuten edellä on mainittu. Hän oli ilmeisesti turha perso viinalle ja tämä aiheutti pahennusta Yläneen kappeliseurakuntalaisissa.

Hänestä tehtiin lähes saman tien Yläneen vt. kappalainen Isovihan vaikeiksi vuosiksi ja tässä tehtävässä Krabbe mainitaan vielä 1719. Hän kuoli loppukeväästä 1723 Pöytyällä, mutta oli tätä ennen nähnyt "muodokkaan" tyttärensä Marian menevän naimisiin Pöytyän pitäjänapulaisen, Johan Hornaeuksen kanssa. Tämä vävymies pisti vielä paremmaksi kuin appensa, sillä hän onnistui olemaan sekä juoppo, aviorikkoja että joidenkin mielestä myös myrkyttäjä. Hänestä kirjoittelinkin pari vuotta sitten.

Henrik Krabben ja Maria Regulinuksen poika Matias kävi isänsä tavoin Turun katedraalikoulua päästen ylioppilaaksi vuonna 1705. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet tapaa Kiikan pitäjän nimismiehenä ja veronkantokirjurina. Matiaksen puolison nimi oli Valpuri Yrjöntytär ja pariskunnalla oli ainakin kolme lasta, mutta heidän myöhempiä vaiheitaan ei ole tutkittu.

Runoilija P. Mustapää eli Martti Haavio ikuisti Henrik Krabben hahmon kuusiosaiseen sikermäänsä nimeltä Dominus Krabbe. Tämä runo oli mukana kokoelmassa "Laulu vaakalinnusta", joka ilmestyi vuonna 1927. Haavio asui nuorena poikana 1910-luvulla Yläneen Pappilassa ja tutustui tuolloin pitäjän vanhoihin kirkonkirjoihin. Niistä hän löysi myös tiedot Henrik Krabbesta ja ikuisti hänet taiteellista vapautta käyttäen em. runoelmaan, jota pidetään lähinnä kauhuballadina. Yleisradion Areena-palvelussa on tällä hetkellä kuunneltavissa ohjelma ”Kuka on kukin runossa – Dominus Krabbe”. Siinä kerrotaan tarkemmin tämän ammoin edesmenneen kirkonmiehen maallistuneesta elämästä.

Kommentit

Suositut tekstit