Creutzit

Pernajan seutu asutettiin vakituisesti 1200-luvulla. Pitäjän nimi mainittiin asiakirjoissa 1352 (”Perna” ja ”Pernaa”) sekä 1363 (”Perno sokn”). Viimeistään ruotsalaiset uudisasukkaat olivat tuoneet mukanaan kristinuskon ja Porvoon seurakunnan alainen kappeliseurakunta oli järjestäytynyt 1340 mennessä. Pysyvä harmaakivikirkko rakennettiin eri tietojen mukaan 1300-luvulla tai 1435-1445 alkaen.

Pernajalla asui suku, jonka vanhin tunnettu jäsen oli nimeltään Markus. Markusta itseään, joka lienee syntynyt 1400-luvun alkupuoliskolla, ei mainita aikalaisasiakirjoissa, mutta hän oli ehkä vanhan sukukirjan tuntema Sarvilahden Markus-seppä (”Markus Smedh i Sarvlax”). Suvulla oli vanhoja omistuksia saaristossa, mutta kantatila oli ainakin myöhemmin Pernajan Sarvilahdessa (Sarvlax tai Munkby). Mahdollisesti oli Markus kotoisin Ruotsista, koska hänen pojallaan Mattiaksella olisi varmaan ollut ylivoimaisen vaikea päästä khraksi keskeisimmän hiippakunnan tavoiteltuun virkaan, jos hän olisi ollut pernajalaista pienrälssisukua.
Markuksesta alkanut suku tunnettiin kuusi polvea myöhemmin nimellä Creutz; suku päätyi lopulta korkea-aateliin ja sekä Ruotsin että Suomen ritarihuoneisiin. Markuksella oli ainakin kaksi poikaa. Mattias Marci (Pernoviensis Nylandus, eli Pernajalta Uudeltamaalta), oli Upsalan hiippakunnan Vallentunan kirkkoherra, joka eli ainakin 1515, jolloin teki testamenttinsa. Toinen pojista oli Lars Markuksenpoika, Pernajan Sarvilahdelta, jonka puoliso oli Margareta Larsintytär.



Lars Markuksenpoika   asui Pernajan Sarvilahdessa. Hänen puoliso oli Margareta Larsintytär, jonka veljet mainittiin asiakirjoissa 1506-1556.
Sarvilahden suku lienee viimeistään Larsin aikana saanut rälssivapauden, sillä tämän pojanpojan poika Mårten Mattsinpoika sai suvun oikeudet uudistettua ja uuden vaakunakirjeen (kilvessä keltainen andreaksenristi sinisellä pohjalla) 1569 kuningas Eerik XIV:ltä sen perusteella, että tämä alkuperäinen, kuningas Kaarle VIII:n antama rälssikirje oli tuhoutunut vihollisen hyökkäyksessä. Kirjeen häviämisen ajankohta oli ehkä ollut maaliskuu 1497, jolloin venäläiset hyökkäsivät aina Hämeeseen asti, tai elokuu 1508, jolloin tanskalaiset hävittivät Porvoota lähistöineen.
Larsilla ja Margaretalla oli ainakin neljä lasta. Poika Matts Larsinpoika kuoli ennen 1532, hänen puolisonsa oli ollut Cecilia Engelbrektintytär, joka avioitui uudelleen Per Nilsinpojan (Ållongren-sukua) kanssa. Poika Knut Larsinpoika oli Sääksmäen vouti ja peri Sarvilahden vanhemman veljensä jälkeen. Knut kuoli ennen vuotta 1541, ja hänen toinen vaimonsa oli Brita Larsintytär. Tytär Brita Larsintyttären puoliso oli Matts Jönsinpoika Teit. Näiden lisäksi oli vielä eräs nimettömäksi jäävä tytär, jonka puolisoksi tuli verotalonpoika Härkäpään Jakob.

 Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit