Mistä tulivat Hemanus ja Wahlström Karjaalle?

Hemanusten perhe Karjaan rippikirjassa
Karjaan Lill-Sannäsin Smedsin talon lampuodiksi 1850-luvulla ilmestyvä Johan Gabriel Hemanus perheineen on malliesimerkki siitä, miten rippikirjamerkinnät voivat saattaa sukututkijan täydellisen hämmennyksen valtaan. Huvittava piirre tässä onkin se, että sukunimi Hemanus on tullut talonnimestä Hämmäinen. Kaikki ikään kuin sopii kuvioon, vaikka mikään ei ole kohdallaan.
Joka tapauksessa Karjaan vuosien 1856-1865 rippikirjassa on Smedsin talon "isäntänä" Johan Gabriel Hemanus ja hänen vaimonaan Juliana Wahlström. Smedsin omisti tuohon aikaan läheinen Fiskarsin ruukki. Lampuoti Hemanuksen kerrotaan syntyneen Uskelassa 24.6.1810, kun taas rouva Wahlström olisi syntynyt Karjalohjalla 16.4.1807. Sekä Uskelan että Karjalohjan kastettujen luettelot löytyvät netistä, joten tietojen hakemisen voisi ajatella olevan todella helppoa.
Mutta pariskunnan kumpaakaan puolikasta ei löydy; Uskelassa/Salossa ei syntynyt yhtään sopivaa Johan Gabrielia vuonna 1810. Karjalohjalla Juliana -etunimen saaneita tyttölapsia ei syntynyt koko ao. vuosisadalla. Karjalohjalta ei löydy edes Wahlström -nimisiä miehenpuolia 1800-luvulta.

Jossain on siis jotain pahasti vialla. Tutkintaa helpottaa se tieto, että Salo-Uskelan Hämmäisten kylän talolliset ottivat joskus 1700-luvulla käyttöön sukunimen Hemanus. Oli heihin törmännyt kaukaisten sukulaisteni kautta ja merkinnyt itselleni suvun kantaisäksi vuonna 1749 syntyneen Juhon. Hänen vaimonsa Esterin sukujuuret vievät mm. Karjalohjan Lohjantaipaleen Passin taloon.
Tästä sukupuusta voisi olettaa löytyvän tuon em. Johan Gabrielin, mutta aivan näin hyvä tuuri ei ole. Ainoa vähän sinne päin oleva henkilö on Hämmäisissä 24.1.1811 syntynyt samanniminen poika. Hänen vanhempansa olivat Juho Hemanus ja vaimonsa Leena Kaisa Juhontytär. Pariskunta oli ensin isäntänä ja emäntänä Hämmäisillä, mutta viimeistään 1814 he muuttivat vaimon kotitaloon, Karjaskylän Akulle. Sen pidemmälle en ollut heidän elämäänsä seurannut.
Tarkemmin katsottaessa Hemanukset eivät jääneet loppuelämäkseen Akulle, vaan 1820-luvun taitteessa he ehtivät Angelniemen Pärnäspäähän talollisiksi. Mukana seuraavat Hämmäisillä ja Akulla syntyneet lapset, jotka saavat vuosien mittaan seuraa neljästä Pärnäspäällä kastetusta pikkusisaruksesta. Noin 14 vuoden päästä eli 1832 Hemanukset muuttavat Karjaalle. Viimeistään tässä yhteydessä Johan Gabrielin syntymäajaksi muuttuu tuo alussa mainittu 24.6.1810. Angelniemen kieltämättä sotkuiset rippi- ja lastenkirjat ovat varmasti edesauttaneet tämän erheen syntymistä.
Se, että kyseessä todellakin on sama henkilö kuin 1850-luvun Smedsin lampuoti, varmistuu Karjaan rippikirjoista nopeasti. Tietysti tähän samaan lopputulokseen olisi voinut päästä selaamalla Karjaan kirjoja ajassa taaksepäin, mutta toki valmiiksi koottua tietoa kannattaa hyödyntää.
Kun Johan Gabriel Hemanus näin sai vanhemmat, niin on aika katsoa Julianan perään. Hänen kohdallaan ajassa taaksepäin kulkeminen osoittautuu järkeväksi, sillä Lill-Sannäsin naapurista, Nybyn kartanosta löytyykin yllättäen itsellinen Erik Wahlström vaimonsa Caisa Berghardtin kera. Heille on merkitty vuosien 1830-1836 rippikirjaan neljä lasta ja äidin syntymäpaikaksi Kisko, kun taas Wahlström olisi ollut Lohjalta kotoisin.
Kisko ja Lohja ovat molemmat Karjalohjan naapureita, joten on loogista tarkastella näiden pitäjien kastettujen luetteloista Julianaa. Tuota pikaa löytyykin Kiskon Kirkonkylän Viikarin eli ruotsalaisittain Wikarsin talosta renkivouti Erik Larsson ja hänen vaimonsa Kaisa Berghardt. Heille syntyy tytär Juliana 6.4.1807. Tästä voi tehdä suoraan johtopäätöksen, että Julianan syntymäpäivä on jossain välissä muuttunut 10 päivää myöhäisemmäksi todellisuudesta. Samalla hänen isoisänsä paljastuu Larsiksi tai Lasseksi. Perheen tiimoilta löytyy muitakin omituisuuksia, sillä Kiskon ja Karjaan rippikirjoissa Erik on merkitty syntyneeksi Lohjalla. Tosiasiassa hänen Erik syntyi ja kastettiin Somerniemellä.
Käytännössä kaikki edellä mainitut henkilöt olivat suomenkielisiä. Salon Hämmäisten väen osalta tämän voi päätellä jo maantieteestä, mutta Kiskon osalta tilanne on hankalampi. Varsinkin pitäjän Uudenmaan puoleisella alueella asui myös ruotsinkielisiä. Onneksi Karjaan papisto on ollut ajan tasalla ja merkinnyt rippikirjassa pitäjän suomea puhuvien henkilöiden perään yksiselitteisen sanan "Fenno". Karjaa oli ruotsalaista aluetta ja raja suomalaisiin kulki suurin piirtein nykyisen Raaseporin pitäjän länsi- ja pohjoispuolen ulkolaidalla. Esimerkiksi Lohjalla sen eteläisimmät kylät olivat ruotsinkielisiä, kun taas muu osa pitäjää täysin suomenkielistä. Pelkistä sukunimistä Berghardt, Hemanus ja Wahlström ei voi siis päätellä yhtään mitään perheen kotikielestä, vaikka tähän suuri halu olisikin.

Hemanuksista sinänsä ei ole tietääkseni julkaistu kattaa listausta, vaikka he muodostavatkin melko mukavan Varsinais-Suomessa eläneen sukukunnan. Ylioppilasmatrikkelin avulla selviää, että Salon Hämmäisten Ylitalon rusthollarin poika Erik pääsi ylioppilaaksi Turussa vuonna 1650 sukunimellä Hemmaeus. Hänen veljenpoikansa pojanpoika oli taasen ylioppilas Gabriel Haemmanus vuosimallia 1745.

Kommentit

Suositut tekstit