Siuntion Lieviö eli Skräddarskog

Siuntion Lieviön kylän suomenkielinen nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1589 muodossa Leuiåkj. Se oli Nummenkylän ohessa Siuntion pitäjän pohjoisin kylä; nykyään alue kuuluu Lohjan kaupunkiin. Kylän ruotsinkielinen nimi Skräddarskog (asiakirjoissa 1529 "Skreddare skog"), suom. "Räätälinmetsä" jää ilman varmaa selitystä. Sijainnista ja isoista metsäalueista on päätelty alueen ollen suhteellisen myöhään asutettu; mistä asukkaat ovat tulleet, jää arvailun varaan. Vaikka kieliraja pitkään kulki juuri kylän eteläpuolella, viittaavat talojen ruotsinkieliset nimet (Ingas - miehen nimi Inge, Markis – Markus ja Neppis/Näppis, suomeksi Näppinen), etelästä tulleeseen ruotsinkieliseen asutukseen. Maasto- ja asukkaiden henkilönimet olivat pääsääntöisesti kuitenkin suomenkielisiä. Eräästä käräjäpöytäkirjasta vuodelta 1740 voidaan päätellä ainakin asukkaiden keskustelukielen silloin olleen suomi.

Vuonna 1544 oltiin kylän ja Siuntion Suitian kartanon välillä käyty rajaa. Vuonna 1553 asui Lieviön 5:ssä talossa 33 aikuista asukasta; yleensä arvioidaan, että lapset edustivat kolmatta osaa asukkaista, joten Lieviön kokonaisasukasmäärä oli silloin noin 50 henkeä, noin 10 asukasta taloa kohti.
1500-luvun verokirjojen mukaan olivat Ingas, Markis ja Näppis/Näppinen kaikki 1 veromarkan tiloja eli jakamattomia; lisäksi oli kaksi nimetöntä (1/2 veromarkan) tilaa; nämä jälkimmäiset sulautuivat myöhemmin edelliseen kolmeen, toinen ehkä avioliiton kautta Ingakseen jo 1559 ja toinen Näppiseen 1629.
Näppisen ensimmäinen tunnettu isäntä oli talonpoika Michel Michelinpoika Näppin vuosina 1545-1571. "Näppin" oli kotitaloa osoittava lisänimi, ei sukunimi tämän päivän merkityksessä. Samoihin aikoihin nimi Näppinen [Nepping, Neppunh?] esiintyy myös Vihdin Härköilässä 1541 ja Lankilassa 1554  .
Näppisen isäntä Michel joutui riitoihin Lohjan kirkkoherran Tomas Gregoriin kanssa, joka 1559 omisti Nummenkylän. Kyseessä oli mylly, jota Näppisen isäntä kahden vuoden ajan neljäsosalta väkisin oli pitänyt. Siitä Michel maksoi 40 mk sakkoa. Tämä oli suuri summa, sillä esim. Siuntion pitäjän kaikkien talojen irtaimiston keskiarvo oli 1571 ns. hopeaveroluettelon mukaan 41,88 mk.

Mutta saman hopeaveroluettelon mukaan olikin Näppisen isäntä koko Siuntion pitäjän varakkain talonpoika, hänen irtaimiston arvo oli 146 mk.

Siitä huolimatta että Lieviö oli syrjäseutua kolmen suuren pitäjän väliin jäävässä kolmiossa, olivat kylän muutkin talot 1500-luvulla ajan mittapuun mukaan jopa erittäin varakkaita. Ingaksen varallisuus oli 113 mk, Markiksen 70 mk, neljännen nimettömän tilan, joka myöhemmin sulautui johonkin näihin kolmeen, 31,40 mk. Lieviön keskivarallisuus oli siis taloa kohden 90,50 mk, enemmän kuin kaksi kertaa yli Siuntion keskiarvon. Lisäksi on vielä mahdollista, että tällaisen syrjäisen kylän asukkaat yhteistuumin pääsivät piilottamaan tavanomaista enemmän verottajalta - tämä on tietenkin vain puhdasta spekulaatiota muttei ollenkaan harvinaista tuona aikana.


jatkuu....

Kommentit

Suositut tekstit