Vihdin retki päättyy....

Petrus Jacobi Boterus, myöh. lisänimellä Aquilinus (Aquilinus tulee Kotkaniemen kylän nimestä, kotka lat. aqvila) opiskeli Turussa, tuli ylioppilaaksi 1644/45 (”Boterus Petr. Jacobi Vicht”), ja väitteli syyskuussa 1650 prof. Eskil Petraeuksen (myöhemmin Turun piispa vv. 1652-57) johdolla; väitöskirjan nimi oli Meditatio S. Evangelii Dominicae Judica. Sitä ennen Petrus mainittiin jo Vihdissä isänsä apulaisena, seurakunnan apupappina. Samalla hän oli kirkonisäntä, jonka huolellisesti hoitamat kirkontilit alkavat vuodelta 1644. Petrus oli tunnettu vanhojen pergamenttikirjeiden keräilystään ja hänellä oli tiettävästi kokoelma sellaisia. Kyse saattoi olla puhtaasta antikvaarisesta harrasteesta tai rahan ansaintakeinosta, sillä Ruotsin muinaisesineitten tutkijatkin etsivät innokkaasti sellaisia.
Hänen isänsä ostama tila Kotkaniemen kylässä tunnettiin myöhemmin nimellä Pietilän Ylestalo. On melko todennäköistä, että tilaa on kutsuttu siksi juuri Petrus Jacobin mukaan ja antaa olettaa, että Petruksen nimi kotioloissa oli Pietari, Pieti. Myöhemmin tästä tuli myös koko kylänosan nimi ja Kotkaniemi jäi Stålhane-aatelissuvun säterin nimeksi, vaikkakin koko kylä maarekisterissä edelleenkin on Kotkaniemi. Isä Jacobus ei itse muuten välttämättä varsinaisesti Pietilässä asunut, sillä Vihdin seurakunnalla oli jo varhain pappila.
Petrus oli todennäköisesti syntynyt ehkä noin 1620 (päätellen esim. siitä, että hän oli allekirjoittanut kirkontilejä ainakin 1644 alkaen), joten hän oli isänsä kuollessa 1660 todennäköisesti n. 40 v. ikäinen, oli toiminut jo ainakin 16 vuotta pitäjänapulaisena ja väitellytkin Turussa tulevan piispan ohjauksessa 10 v. aiemmin. Ansiot olivat vakuuttavia ja niihin aikoihin oli kirkkoherranvirat usein enemmän tai vähemmän perinnöllisiä, joten mikä olisikaan ollut luonnollisempaa kuin Petruksen hakea kirkkoherran virkaa isänsä jälkeen.
Georgius Bartolli eli Jören Bertilinpoika Agricola, Vihdin Pyhäjärven (nyk. Karkkila) kappelin kappalainen, oli myös päättänyt hakea virkaa. Jören oli vihitty papiksi jo ennen 1635, hän oli ollut Pyhäjärven kappalainen ainakin jo vuodesta 1641 ja oli varmaan ainakin 10 v. Petrusta vanhempi. Lopputulos oli se, että Jören voitti kisan ja tuli kirkkoherraksi 1661 siitä huolimatta, että Petruksella oli pitäjän aateliston tuki takanaan. Nämä lähettivät tuomiokapitulille kirjeen sisältäen 18 syytöstä Jörenia vastaan. Vai oliko kysymys ehkä juuri tästä: seurakunnan talonpoikaisen enemmistön yleinen vastustus ”kelvottomaan” ("odogeligh”) aateliston suosikkiin, joka setänsä kautta lisäksi oli sukua paikkakunnan aateliselle Ekestubbe-suvulle? Vai oliko Petrus pitänyt paikkaa liian selvänä? Mutta ehkä sittenkin vain oli kysymys siitä, millä tuomiokapitulikin päätöstään perusteli: Petruksella ei ollut riittävää kokemusta kirkkoherran virkaan. Kirkkoherranviran mentyä sivu suun, haki Petrus nyt Jöreniltä vapautunutta kappalaisen paikkaa. Sekin jäi saamatta, sillä taistelun tuoksinassa oli siihen virkaan jo ehditty valita eräs Johannes Nicolai Finnerus. Vuosina 1663-65 Petrus mainittiin kuitenkin Lopella pappina  .
Petrus avioitui n. 1672-73   ja vaimo oli kilpakumppani Jören Agricolan tytär Margareta Agricola. Petruksen on avioituessaan täytynyt olla yli 50-v. ja morsian noin 18-vuotias, joten sulhasen iästä päätelleen ei liitto ehkä ollut hänen ensimmäinen.
Pietilän ratsutilallinen Petrus kuoli v. 1676. Margareta Agricola jäi siis hyvin nuorena leskeksi ja lisäksi kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Raaseporin läänin entinen vouti Per Stålpe oli aikanaan jättänyt perimättä talolta saatavia ja rästiluettelossa mainittiin mm. että: Kotkaniemessä oli herra Peer Aqvilinus kuollut ja hänen leskensä oli jäänyt suureen köyhyyteen; leskellä oli 2 huonoa hevoskaakkia ja 3 lehmää sekä pellot kylvetyt. Rästi teki 36 taalaria 12 äyriä, mikä alennettiin 8 taalarilla, mutta loput oli häneltä uloshaettava tahi vouti itse saisi sen suorittaa, koska oli tehnyt sellaisen laiminlyönnin. Ei käynyt paremmin toisenkaan voudin Gabriel Henrikinpojan. Hänen rästeissä mainittiin mm.: Kotkaniemessä oli jälleen herra Aqviliuksen lesken rästi kyseessä, nim. 13 taal. 17 äyr. 8 penn. Hänestä mainittiin tarkastuksessa, että hän oli rutiköyhä papinleski, jolla oli monta lasta; pellot kuitenkin kylvetty. Rästialennusta annettiin 4 taalaria. Margareta haudattiin 27.3.1743. Pariskunta ehti saada ainakin 2 lasta;

1.    Gabriel Perinpoika Aquilinus, k. 1720, peri ½ Pietilän ratsutilasta (myöhemmin Ylätalo), pso. Maria Simonintytär. Gabrielin ja Marian lapset jatkoivat Ylätalon pitoa; heistä Hiiskan Teirilään haarautunut sukupolku kutsui itseään myöhemmin nimellä Ackelin ja Siuntioon siirtynyt haara nimellä Hacklin.
2.    Johan Perinpoika Aquilinus, peri toisen puolikkaan Pietilän ratsutilasta, jota alettiin kutsua Wälitaloksi, 1.pso. Kristina.

***

Johan Perinpoika Aquilinus   oli ratsutilallinen Pietilän Välitalossa. Hän oli kahdesti aviossa, 1.pso. oli nimeltään Kristina, alla mainitut kolme lasta olivat heidän. Kristina k. noin 1720, hieman ennen ison vihan venäläismiehityksen loppumista.
Johan avioitui toistamiseen, nyt Anna Larsintyttären kanssa (n. 1680-1752). Kumpikaan eivät ollut enää nuoria ihmisiä, Anna oli syntynyt noin 1680; he saivat kuitenkin vielä 2 lasta. Johan Perinpoika haudattiin 29.4.1744.

1.    Johan Johaninpoika Aquilinus, synt. 1713, Välitalon ratsutilallinen, pso. Elisabet Andersintytär, Sukselan Jaakkolasta.
2.    Kristina Aquilinus, s. 1717, av. 9.10.1739 Nils Erikinpojan kanssa Köykkälästä, s. 1701, renki Välitalossa.
3.    Petter Aquilinus, 1719 – 7.4.1784, renki Välitalossa, av. 4.11.1766 Margareta Tomaksentyttären kanssa, s. 1746; heillä oli 4 lasta, joista 1779 syntynyt poika Josef Hacklén vuo-
desta 1808 asui korpraalina Hulttilan sotilastorpassa.

***

Välitalon ratsutilallinen Johan Johaninpoika Aquilinus 12, 1713 – 5.3.1788, avioitui 8.6.1747 Sukselan Jaakkolan ratsutilan tyttären Elisabet Andersintyttären kanssa, s. 14.4.1728 – haud. 7.10.1764. Heillä oli lapsia:

1.    Johan Johaninpoika Aquilinus, 1748 – 1807, jatkoi ratsutilallisena Välitalossa. 1.pso. 1779 Anna Kristina Erikintytär Danbom Nummelta, 2.pso. 1801 Ebba Juliana Åberg, pitäjänräätäli Anders Åbergin tytär. Johanin lapset ottivat itselleen sukunimen Hacklén. Välitalo liitettiin 1839 Kotkaniemen kartanoon.
2.    Anna Kristina Aquilinus, kast. 10.10.1751, pso. Hulttilan Häsän isäntä Johan Jakobinpoika.
3.    Maria Elisabet Aquilinus, kuollut lapsena.
4.    Maria Aquilinus, kuollut lapsena.
5.    Margareta Aquilinus, 1760 –18.12.1833, pso. 17.12.1797 Pietilän Alestalon isäntä Johan Simoninpoika


Kiitos RR!

Kommentit

Suositut tekstit