Wareliuksen talossa tapahtuu

Tässä blogissa on alkanut kuudes ilmestymisvuosi. Toivottavasti lukijat jaksavat edelleen kiinnostua vaikkapa tämänkaltaisista tarinoista;

Lohjan Varolassa vuonna 1810 syntynyt Isak Wilhelm Warelius asui 1840-luvulla perheineen Siuntion Tjusterbyssä. Hän harjoitti teurastajan ammattia ja oli tuossa vaiheessa tullut myös porvariksi. Puolisokseen hän oli löytänyt Kirkkonummen Överbyn Abraksen rusthollarin tyttären, Klara Vilhelmina Nymanin. Vuosien 1840-1845 välillä pariskunta sai neljä lasta, jotka kaikki olivat poikia.

Merkillistä kyllä, vaikka Isak Wilhelm löytyy perheensä kera Siuntion rippikirjoista, kaikki heidän lapsensa kastettiin Helsingin seurakunnassa.

Esikoispoika Wilhelm Ferdinand kävi Helsingin Yliopistoa, mutta joutui erotetuksi sopimattoman käytöksen takia. Myöhemmin hänestä tuli Kirkkonummen Vårnäsin tilallinen, mutta kesällä 1872 hänen elämänsä katkesi vain 32 vuoden iässä hukkumiseen. Tätä ennen hän oli ehtinyt olla naimisissa Amalia Wikströmin ja tämän kuoltua Vivika Elmgrenin kanssa. Ensimmäisestä aviosta syntynyt poika Henrik Wilhelm Warelius oli ilmeisesti isäänsä innokkaampi opiskelija, joka kävi hakemassa maatalous-oppinsa Ruotsista. Hänestä olen kirjoittanut tarkemmin muutama aika sitten. Wilhelm Ferdinandin ja Vivikan ainoa lapsi oli tytär Anna Lovisa, jonka nai venäläinen everstiluutnantti Konstantin Kotscharoffsky.

Siuntiosta teurastaja Isak Wilhelm Warelius muutti Helsingin kaupunkiin vuoden 1856 paikkeilla. Hänen talonsa sijaitsi suurin piirtein nykyisen Forum-kauppakeskuksen kohdalla, lähellä ns. Espoon tullia. Keskeisellä paikalla ollut koti avasi ovensa myös monelle vieraalle ja niinpä esimerkiksi talvella 1859/60 muuan ylioppilas Stenvall asui Wareliusten kiinteistössä. Muutaman ajan päästä tämä nuorukainen tunnettiin nimellä Aleksis Kivi.

Teurastaja ja porvari Warelius oli luultavasti uskonnollinen mies, sillä hän oli yksi niistä henkilöistä, jotka perustivat vuonna 1859 vielä nykyisinkin aktiivisesti toimivan Suomen Lähetysseuran. Johtoajatuksenna seuralla oli mennä "levittämään niihin kansoihin, jotka eivät ole vielä kristityitä, Kristuksen evankeliumia, niinkuin sitä evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksen mukaan opetetaan".

Wareliuksen luonnetta kuvaa hyvin se, että hän antoi talonsa Helsingin Rouwaswäen-yhdistykselle, kun se halusi helmikuussa 1861 aloittaa ruoka-aputoiminnan kaupungin vähävaraisille. Paikalta oli mahdollista saada päivittäin klo 11-15 välillä liemiruokaa ja kuivaa leipää muutamalla kolikolla. Ruoan sai syödä joko paikan päällä tai viedä kotiinsa. Sunnuntaista tiistaihin syötiin liha- ja perunakeittoa, keskiviikkona sekä torstaina hernerokkaa ja lauantaisin ryynivelliä. Puolikas keittotuoppi maksoi neljä kopeekkaa ja kaksi leipäkakkaraa sai kahdella kopeekalla.

Isak Wilhelm Warelius kuoli lyhyen sairauden jälkeen kesällä 1877. Hänen perikuntansa joutui myöhemmin perimään Isak Wilhelmin kälyltä, kollegineuvos A. I. Nyman takaisin niitä rahoja, jota tämä oli lainannut vainajalta parikymmentä vuotta aikaisemmin.


Näkymä Läntisen Viertotien (myöhemmin Turuntien) alkupäästä eteläkaakkoon. Etualalla Hammarbergin huvila-alue, Espoon tulli ja sen takana Arkadian huvila-alue. Taustalla Turun kasarmi Kampissa, Läntinen Heikinkatu 28 (nyk. Mannerheimintie 22-24).

Kommentit

Suositut tekstit