Jatkoa perjantain Ruuth -tarinalle

Pederillä oli lapset (ikäjärjestys epävarma, kuten myös äidit epävarmoja, paitsi Märtan osalta):

1.    Göran Perinpoika, omisti maita Porvoon pitäjässä, oli ratsumies hovilippueessa, muutti Turkuun, jossa ajoittain kutsuttiin porvariksi ja jossa hän omisti kivitalon, sotkeutui Kustaa Vaasan jälkeläisten valtataisteluihin, k. 1598. pso. Anna.
2.    Märta Perintytär, pso. 1584 mennessä Helsingin pormestari Lars Mickelinpoika, osa lapsista käyttivät Ruuth-nimeä.
3.    Hans Perinpoika, maanomistaja Porvoon pitäjässä, mainittiin jo 1567, majoitusmestari 1578, k. noin 1583, pso. Ebba Haikosta, liitto oli lapseton.
4.    Jöns Perinpoika Ruta, ratsumestari, linnapäällikkö Eestin Tolsborgissa, k. 1628, pso. Anna Perintytär Dufva.
5.    Jakob Perinpoika, rälssi- ja ratsumies, k. luultavasti 1620-luvulla, pso. Brita Dufva.
6.    Bertel Perinpoika, main. 1579-1632, kauppias Viipurissa, ks. alla.
7.    Didrik Perinpoika, päällikkö Ruotsin Länsi-Pohjan maakunnassa, k. ennen 1617.
8.    Anna Perintytär, pso. n. 1578 Matts Andersinpoika Björnram.



Anders Allardt, Borgå sockens historia I (1925):
s. 148-149.
Porvoon kuninkaankartano oli 60 lampuotineen suurtila. Kun Kustaa Vaasa poikineen syyskuussa 1555 oleskeli Näsetin kartanolla, halusi hän tietää mitkä ympäristön maista kuuluivat Porvoon kauppakaupunkiin (”omägor vilka ligga under Borgå köpstad”). Nämä olivat aikoinaan kuuluneet Porvoon linnoituksen alle. Mutta nykyinen nimismies Per Jönsinpoika Ruuth tai Jute ”ja muut olivat omineet ne ja muuttaneet rälssimaaksi”. Kuningas katsoi silloin omaavansa nämä maat. Tarkempien tutkimusten jälkeen kuningas kuitenkin jättää vaatimatta niitä kruunulle, joten Per Jönsinpoika Ruuthilla lienee ollut varma omistusoikeus. Mutta kuninkaan epäluulo säilyi ja 31.3.1558 hän kirjoitti pojalleen, Suomen herttualle Johanille että kannatti pitää silmällä tuota Jutea.
19.5.1559 Jöns kuitenkin aateloitiin ”uskollisten palvelustensa vuoksi”. Sekä kuningas että Jöns kuolivat kuitenkin pian sen jälkeen. Leski Gertrud vaihtoi pois tilansa Turholmin Helsingin pitäjässä, Tarkiksen Porvoossa sekä talonsa Porvoon kylässä, saaden tilalle Hornhattulan, Järnbölen ja Huhtiksen Porvoossa. Äkkiseltään tämä vaihto näyttää edulliselta, sillä Hornhattula oli iso tila, poisvaihdetut Turholm kaukana perheen muusta omistuksesta ja Tarkiksen viljely oli pientä. Mutta poisvaihdetut Porvoon kylän maat olivat isot ja juuri niitä, mitä kuningas oli havitellut. Näyttää siis siltä, että kuningas ja Jöns olivat päässeet maanvaihtoon ja aateluus oli palkinto. Gertrudille jäi vain sopimuksen toteutus.

***

Bertel Perinpoika   möi 1579 perintöosuutensa Porvoon pitäjän tiloissa ja muutti Viipuriin, missä hänet samana vuonna kirjattiin kestiksi, vierailijaksi. Siellä hänen oletettu setänsäkin toimi pormestarina. Bertelin kauppatoiminta kasvoi hyvin merkittäväksi ja vuoteen 1603 mennessä hän maksoi kaupungin suurimmat verot. Kuningas Kaarle IX:n aikana hän lainoitti kruunuakin rahalla ja viljalla.
Bertel omisti Viipurissa talon torin vieressä sekä tiloja kaupungin ulkopuolella: Järvenpään, ruots. Träskända, joka oli vaimon perintöä (tila oli Bertelin mukaan kärsinyt kruunun sahan toiminnasta, jonka vuoksi Bertel sai verovapauksia), Herttualan, jonka Bertel oli ottanut autiosta (tämän puolesta Bertel 1594 sai 8 vuoden verovapauden ja 7 vuoden vapauden 1614) sekä viimeistään 1620 talon Alasommesta, jonka puolesta Bertel varusti. Bertel kuoli 30.9.1630. Hänen puoliso oli kirkkoherran tytär Kristina Enevaldi, ns. Seutulan sukua. Bertelillä ja Kirstinillä oli lapset:

1.    Johannes Bartholdi Ruthanus, s. 1589, opiskeli Rostockin yliopistossa 1606.
2.    Anna Bertelintytär Ruuth, s. 1592, ks. alla.
3.    Jakob Bertelinpoika Ruuth, 1595-1629, raatimies, laivuri Viipurissa pso. Elisabet Cröell. Heidän pojanpoika Jakob Ruuth aateloitiin v. 1685 nimellä Ruuth no. 1069.
4.    Petter Bertelinpoika Ruuth, 1598-1682, pormestari Viipurissa, pso. Sigrid Henrikintytär (Teetgren-sukua).
5.    Enevald Bertelinpoika Ruuth, s. 1601, everstiluutnantti 30-v. sodassa, k. 1639 Saksassa, naimaton.

Poika Jakob piti suvustaan muistikirjaa, joka on jäänyt talteen jälkimaailmalle. Siinä hän kertoo, että nyt kuollut äiti Kristina syntyi 1567 Viipurissa, avioitui 15-vuotiaana 1582 Bertelin kanssa, ja he olivat "38 vuotta rakastavasti ja hyvin yhdessä eläneet". Hän kertoo kuinka hänen vanhemmilleen oli syntynyt 4 poikaa ja yksi tytär: seitsemäntenä vuonna häiden jälkeen, 1589, syntyi Johan; kolme vuotta sen jälkeen Anna, 1592; kolme vuotta sen jälkeen Jakob itse, 14.7.1595, perjantaiaamuna kl. 6 aamulla; kolme vuotta sen jälkeen Petter 1598; kolme vuotta sen jälkeen kuopus Enevald 1601.
Äiti Kristina kuoli 53 vuoden iässä 4.8.1620 kl. 1 ja 2 välillä aamulla. Jakobin muistiinpanojen ansiosta tiedetään, että ruumissaarnan piti maisteri Olof Elimeus ja jopa kantajat tunnetaan: Herman Böcke, Berent Piper, Hans Rooth, Hans Stråhlman, Paulus Stråhlman, Tielman Hobers, Bertil Jöraninpoika ja Hans Tesch(e). Jakob mainitsee vielä, että hänen isänsä antoi hänelle edesmenneen Kristina-äidin vyön, joka "painoi ilman nahkoja 41 luotia ja siinä oli 11 kappaletta" (tarkoittaa nähtävästi, että siinä oli 11 hopeista osaa yhteispainoltaan 540g).

***

Anna Bertelintytär Ruuth   avioitui hyväsukuiseksi mainitun vänrikin kanssa. Tämän nimi oli Johan Jakobinpoika ja hän palveli Lindved Klassinpojan lippuessa. Johan sai 1610 läänityskirjeen 555 mk:n verotuloille Koikkalan neljänneksestä neljän ratsukon varustamista vastaan. Hän kaatui 1611 Pähkinälinnan edustalla. Anna avioitui uudelleen ja toinen puoliso oli kornetti Mårten Hofstädt, kuurinmaalainen aatelismies, joka kuoli vuoteen 1623 mennessä. Annan kolmas mies oli majuri Erik Jönsinpoika, joka kuoli ennen vuotta 1641 ollessaan Riian Nymundeskanssin komentajana.

Vuonna 1641 osti kolminkertainen leski Anna 800 mk:lla sisarustensa osuudet Bergstadissa (täytynee olla Porvoon pitäjän talo Bergstad). Tästä kaupasta valitti serkku, eversti Karl Ruuth, jonka mielestä "säädystä poistunut" ei voinut omistaa rälssitilaa. Anna oli kuitenkin sitä mieltä, että hän oli edelleen rälssisäätyinen ja hovioikeus ratkaisikin 1648 asian Annan eduksi. Anna sai 1647 vahvistuksen ensimmäisen miehensä Johanin runsaille läänityksille Taipalsaaren pitäjässä. Hän omisti myös Innalan ja Haapalan talot Uudenkirkon pitäjässä.  Anna lienee kuollut kesällä 1668 ja jätti jälkeensä tyttären Anna Johanintyttären, joka avioitui skottisukuisen korpraali Peter Udnien kanssa.


Kiitos RR!

Kommentit

  1. Mainitseeko Allardt lähteitään? Onko kyseessä esim. valtakunnanrekistratuura (sehän on Suomen asioiden osalta helposti käytettävissä KA:ssa)?

    Minusta olisi mm. mielenkiintoista tietää, käytetäänkö sukunimeä "Jute" noissa alkuperäisissä kirjeissä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit