Keksijä Juho Salonen

Alastaron pitäjässä kuoli loppuvuodesta 1898 omaperäinen maalari Juho Salonen. Hän oli paitsi erittäin taitava ammatissaan, niin myös tunnettu erilaisten keksintöjen mestari. Vuosien kuluessa hänen kynästään ja työpajastaan ilmestyi ihmisten ilmoille neljäkymmentä enemmän tai vähemmän käytännöllistä laitetta.

Ilman teknillisiä opintoja ja varojen puutteessa nämä ihmeelliset joutuivat kuitenkin suurelta osin romukoppaan. Ainoastaan yhden Salonen sai myytyä suoraan turkulaisen kauppias Edvard Åströmin ostettua hänen ideoimansa välikaton pinkopahvikoneen. Tässä työssä tarvittiin aina kaksi miestä, sillä yhden oli mahdotonta ylettyä pitelemään pahvin molempia päitä. Salosen koneen ansiosta yksi mies saattoi nyt tehdä koko homman helposti. Konetta käyttäneet maalarit antoivat siitä kiittäviä lausuntoja.

Julkisuutta saivat lisäksi pikakamiina, joka oli tarkoitettu erityisesti kirkkoihin tai isoihin huoneistoihin. Kapine oli hyödyllinen missä tahansa, johon tarvittiin tilapäisesti lämmintä ilmaa pienillä kuluilla. Pikakamiina vei nimittäin huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin muut aikakauden vastaavat lämmittimet. Toinen hyödyllinen kiinteistöihin suunniteltu aparaatti oli "ilmasiivilä" eli ilmanpuhdistuskone. Sitä voitiin käyttää joko em. pikakamiinan yhteydessä tai sitten aivan erikseen. Huoneilman luvattiin tulevan ilmasiivilän avulla puhtaammaksi ja terveellisemmäksi.

Maatalojen isäntiä varten Salosella oli takataskussaan elonleikkuukone, jota pystyi hoitamaan yksi mies ilman hevosta. Sanomalehtitietojen mukaan tätä konetta voitiin käyttää "ns. härwelin sijasta ja lienee se paljoa joudukkaampi kuin härweli".

Kuten mainittua, Salosella ei ollut pääomia toteuttaa ideoitaan aihioita pidemmälle ja näin hänen edistykselliset keksintönsä jäivät ilman suurempaa vastakaikua ostavalta yleisöltä.


Näiden teknisten kokeilujen lisäksi Salonen oli ahkera runoilija, joka yritti saada hengentuotoksiaan myös kirjan muotoon. Valitettavasti henkilö, jonka piti toimittaa Salosen nuoren tekemät tekstit painoon, hävisi matkan varrella tipo tiehensä paperit mukanaan. Näin ne katosivat ikiajoiksi, sillä toisia kappaleita ei Salosella ollut.

Kertomusten mukaan Vahvalan kylässä asunut Salonen oli hyväntahtoinen mies, jota useat aikalaiset jäivät syvästi kaipaamaan. Vaikka miehellä ei ollut muodollista koulutusta, pystyi hän silti tekemään toimivia laitteita. Tämän taustalla oli varmaankin suomalaisten vahva käsityöläisperinne varsinkin maaseudulla. Yhtä ja toista, pienempää ja suurempaa oli pystyttävä tekemään, vaikka kyläseppä tai muu ammattimies oli myös apuna. Mitä vähävaraisempi henkilö oli, sitä enemmän hän saattoi hyötyä opetellessaan itse käsityötaidot. Olisi mukava tietää, onko näitä Juho Salosen töitä säilynyt esimerkiksi paikallisesssa kotiseutumuseossa?

Kommentit

Suositut tekstit