Laukka l. Allenius Nousiaista

Henrik Georgii Lauck tuli Nousiaisten kappalaiseksi 1631 mennessä. Hän oli mahdollisesti Nousiaisten kirkkoherran Gregorius Henricin, k. 1630, poika.
Gunanr Suolahden arvion mukaan  tuli sukunimi turkulaisesta porvarisukunimestä Kynsilaukka. Turussa asuikin sopivasti 1500-luvun lopulla eräs Henrik Jakobinpoika Kynsilaucka, jonka tyttären muuten tiedetään avioituneen viimeistään 1622 Vihdin tulevan kirkkoherran, Jacobus Petri Boteruksen kanssa, joka ajallisesti saattoi olla Gregorius Henricin opiskelukaveri.

Henrik Georgiin jälkeläiset käyttivät sukunimeä Allenius, joka perustuu sanamuunnokseen laukka eli sipuli, lat. allium. Laukka-nimi lienee kuitenkin johdos keskiajan suosituimmasta pyhimysnimestä Laurentiuksesta. Sukunimi Laukka voisi mahdollisesti liittyä myös Perniön Laukan kylään tai Liedon (Auran) Laukkaniityn kylään. Henrikillä oli nimettömäksi jäävä sisko, joka ensin oli naimisissa turkulaisen räätälin Kristoffer Enckellin kanssa (2 lasta) ja myöhemmin, nähtävästi 1636 räätälimestari Erik Helgenpojan kanssa (2 lasta). Sisko kuoli n. 1643, jonka jälkeen Henrik mainittiin lasten holhoojana.
   
Henrik Georgii otti viljeltäväkseen Koljolan kylän Mäkilän autiotilan 1633-1647 ja 1640 Mikkolan tilan Kärmelän kylässä. Hän avioitui n. 1639-42, puolison nimi oli Karin Bertelintytär. Henrik mainittiin 1644 olleen tuomiokapitulin määräyksestä väliaikaisesti suljettu virastaan, sillä hän oli juovuspäissään ensin pahoinpidellyt ja solvannut Lemun kirkkoherraa Jakob Staffaninpoikaa ja sitten käyttäytynyt sopimattomasti esimiestään, Nousiaisten kirkkoherraa Matias Benedictiä kohtaan tämän yrittäessä pitää hänelle sen johdosta puhuttelua. Tämä välikohtaus ei kuitenkaan estänyt Henrikin nousua kappalaisesta Nousiaisten kirkkoherraksi, jona hänet mainitaan 1649-1663. Henrikillä oli ainakin viisi tai jopa kuusi lasta.
Pojista oli Johannes Allenius Nousiaisten kirkkoherra 1665-1669 ja hän viljeli aikaisemmin autiona ollutta kruununtilaa Killaisten Pajalaa vuosina 1667-1669. Johanneksen vaimo oli Anna Johanintytär, pari oli lapseton. Tytär Brita Henrikintytär syntyi 1646, viljeli Killaisten Pajalaa ja kuoli naimattomana Nousiaisissa 1714 tai 1715. Gustaf Allenius oli isänsä ja isoveljensä tavoin pappi; hänestä lisää myöhemmin. Maria Henrikintytär eli leskenä vielä 1726, sitä ennen hänen puolisonsa oli ollut torvensoittaja Ernest Stekelborg Urjalan Mennoisten rusthollista. Katarina Henrikintytär kuoli 1730-luvulla, hänen miehensä sitä ennen oli ollut Petrus Albert Spensenius, Nousiaisten kappalainen 1688-1702. Lisäksi Turun katedraalikouluun oli 1677 kirjattu eräs Jakob Allenius, joka saattoi kuulua sisarusparveen.
Henrik Georgii kuoli 1663, vaimo Karin n. 1679.

***

Henrikin poika Gustaf Allenius oli ylioppilas 1664 ja stipendiaatti 1667-72. Alleniuksille olivat Nousiaisten seurakunnan virat, kuten tapana usein oli, lähes perinnöllisisä. Vuonna 1669 oli Gustaf armonvuoden saarnaajana Nousiasissa veljensä Johanin kuoleman jälkeen. Vuonna 1670 tai 1673 hänet nimitettiin kappalaiseksi ja kirkkoherraksi 1688.

Gustaf avioitui 7.1.1673. Morsian oli Maria Jägerhorn af Storby, ja häät pidettiin morsiamen kotitilalla Naantalin Luonnonmaan Isokylässä. Samana vuonna syntyi vielä vanhin poika Johannes, josta hänestäkin aikanaan tuli Nousiaisten kirkkoherra. Hänen jälkeen syntyi tytär Katarina Allenius, jonka puoliso oli Vanajan kappalainen Axel Pacchalanius. Axel oli sitä ennen ollut armovuodensaarnaja appensa kuoleman jälkeen. Vuonna 1679 syntyi vielä poika Gustaf Allenius, kappalainen Nousiaisissa ja Hinnerjoella. Tämän vaimo oli 1702 Anna Regina Botus.
Gustaf ja Maria viljelelivät Killaisten Pajalaa vuosina 1678-89 ja morsiamen suvun Sukkisen kartanoa 1690-93. Gustaf kuoli 1693, jonka jälkeen Maria vastasi Sukkisesta aina vuoteen 1697. Hän eli vielä 1709.

Lähteitä;


Perhe- ja yleistiedot: Aulis Oja, Nousiaisten historia 1 (1977), s. 244; Atle Wilskman (utg.), Släktbok 1, Skrifter utgiv-na av Svenska Litteratursällskapet i Finland 107 (1914), p. 313 alk.


Gunnar Suolahti, Finlands prästerskap på 1600- och 1700-talen (1927), s. 9.


Veli-Pekka Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuusuhteista, Genos no. 2 (2003), s. 106 (alkulähde TKO 9.9.1653).


Pirjo Mikkonen – Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000), s. 296. Laukka esiintyy jo varhain koko maassa etu-, suku- ja talojen niminä, esim. Hauholla 1486 Lars Laukoi, Viipurissa 1543 Per Lauckan, 1650 Pyhäjoella OL Erich Lauka, Kurkijoella 1651 Laukka Ifuanof ja Ilomantsissa 1642 Laucka Larsson hämäläinen. Myöhempinä aikoina on sukunim-ityyppi Alén/Alenius/Alléen/Allenius/Ahlén ollut jokseenkin yleinen sekä Suomessa että Ruotsissa. Osa näistä saattaa olla samalla lailla sipulista tai Laurentiuksesta johdettuja, mutta suurin osa kuitenkin lepästä (ruots. al, ahl) ja osa Alli/ Hallila/Alitalo –tyyppisistä talon nimistä. Osa lienee myös sattumanvaraisia sotilasnimiä.


Eino Välikangas, Släkten Enckells äldsta led i Finland, Genos 31 (1960), s. 51-54.


Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-16), s. 222.

Pohjanmaalla eli 1500-luvulta lähtien laaja ja vaikutusvaltainen Fordell-niminen vouti- ja kauppiassuku. Myös Tukholmassa nimi esiintyy jo 1485, kun eräs Knut Fordell sai sakkoja yöllisestä häiriköinnistä. Katarinan suvun mahdollista yhteyttä näihin muihin Fordelleihin ei tiedetä.


tarina jatkuu.....

Kommentit

Suositut tekstit