Nousiaisten Allenius/Alleen -suvun tarina jatkuu

Myös Gustavin ja Marian vanhin poika Johannes Allenius tähtäsi papinvirkaan Nousiaisissa. Hän syntyi Nousiaisten Santamalan kylässä 7.10.1673 ja oli Turun katedraalikoulussa 1686-1691, ylioppilaaksi hän tuli 1691. Pappisvihkimyksen hän oli saanut viimeistään silloin, kun hänet 2.6.1695 nimitettiin Nousiaisten pitäjänapulaiseksi, apupapiksi.
Johannes avioitui Naantalissa 6.3.1697, morsian oli nimeltään Katarina Fordell Katarina oli Släktbok I mukaan syntynyt Kemiön Nyckelborgissa 3.6.1679, hänen vanhempansa olivat Johan Mattsinpoika Fordell (23.1.1619 Kemiö? – 19.1.1691 Merimasku) ja Brigitta Jakobintytär (16.4.1649 Laitila? – 16.4.1694 Merimasku). Johanneksen ja Katarinan häissä toimi sulhasen äiti morsiamen pukijana ja hän oli lainannut tehtäväänsä varten majoitusmestari Fälbomin leskeltä Sannaisista kruunun ja muita koristuksia. Naantalista morsiamen saattue ajoi Nousiaisiin, jossa ilmeisesti pidettiin toiset pidot morsiusparin kunniaksi.

Släktbok I antamien tietojen mukaan olisi Katarinan isä Johan ollut 30 vuotta vaimoaan vanhempi ja jo 60-vuotias Katarinan syntyessä. Tuo edellä mainittu “Nyckelborg” –niminen paikka, isä Johan Mattsinpojan kotipaikka, on sekin hieman ongelmallinen, sillä sen nimistä taloa tai kylää ei Kemiössä tai koko Suomessakaan ainakaan enää löydy. Ratkaisu ongelmaan saattaa mutkan -joskin pitkän sellaisen- kautta löytyä Ruotsista. Katarina Fordellin ja Johannes Alleniuksen pojan Gustafin puolison Anna Katarina Florinin mahdollisen pikkuserkun, inspehtori Blomin, leski Greta asui 1740-luvulla Nyckelberg-nimisella tilalla Ruotsissa. Johan Mattssinpoika Fordell asutti ehkä kyseistä Nyckelberg(a) –nimistä kartanoa 1600-luvun lopulla. Johan Mattssinpoika Fordell ilmaantui Merimaskun Tammisaareen nähtävästi arrendaattoriksi 1682 ja esiintyi siellä perheineen vuoteen 1691 asti, jolloin Brita-vaimo mainitaan leskenä. Leski Brita mainittiin itse vainajana 1694. Hänen muistotaulunsa, epitaafi, on esillä Merimaskun kirkossa. Siinä lukee (vapaasti kännettynä):

TÄÄLLÄ KUKAAN EI OLE POIKKEUS. Maallinen Vaikerrus/ Puhku ja Pakko/ Taivaalliseksi Voitto-Lauluksi/ Vaihtui; Kun Hyväsukuisen Jumalaapelkäävän ja Kunnollisen Matronan, Vaim. Brita Jakobin Tyttären/ Aiemman Vouti Nyckelborgilla/ Hyväsukuisen ja Uskollisen Aut. JOHAN MATTSIN POJAN FORDHELLIN/ Lesken ja Rakkaan Vaimon/ Joka 43 vuoden Iässä vanhurskaalla hetkellä tämän Maailman Huolet/ ja Pakon vanhurskaasti 2 Helmikuuta Anno 1694 jätti hyvästit, Hengetön Ruumis Kunnioittavalla Hautakulkueella, ja Hienolla Seurueella hänen Paikkaansa ja Lepoon Merimaskun Kirkkoon seuraavana 18 Maaliskuuta laskettiin/ siellä odottamaan Pelastajamiehen JESU Kristuksen ilmestystä Herran viimeisenä Päivänä"

Avioiduttuaan viljeli Johannes Allenius Killaisten Pajalaa 1697-1716 ja Sukkisen kartanoa 1697-1735. Ensimmäinen lapsi, isänsä nimen saanut Johannes Allenius, 1699-1746, oli Nousiaisten pitäjänapulainen 1725-30 ja Valkjärven kirkkoherra 1730-46; hänen vaimokseen tuli 1724 Sara Stenudd. Toinenkin lapsi oli poika, Gustaf Allenius, josta hänestäkin tuli pappi. Gustafista enemmän alempana. Kolmas lapsi, tyttövauva Katarina syntyi 1702, mutta kuoli jo pienenä. Kruunu luovutti Nousiaisten kappalaisen pappilaksi 1702 Killaisten Tuorin ja Lapilan autiotalot, joiden tonteille seurakunta rakensi 1703 tarvittavat rakennukset. Samoihin aikoihin Johannes nimitettiin kappalaiseksi, joten hänestä tuli näin ensimmäinen Nousiaisten kappalainen, joka asui kirkkoherran tavoin oikein virkatalossa.
Seuraavat lapset syntyivät lienevät sitten syntyneet virkatalossa. Poika Erik Alléen, 1703-69, vielä 1743 Allenius, oli posti-inspehtori Turussa ja hänen puolisonsa 1737 oli Brita Sofia Schenbeck. Myös Emanuel Alléen, 1706-64, vielä 1732 Allenius, muutti Turkuun, missä hän ansaitsi elantonsa kauppiaana. Emanuel omisti Brinkkalan talon sekä Uittamon rusthollin Kaarinassa. Hänen ensimmäisen vaimonsa 1736 oli Kristina Möller ja toinen Maria Elisabet Fithie.


Sen jälkeen syntyi tytär Susanna Allenius, 1708-40, jonka mieheksi vihittiin 1735 Messukylän kappalainen Gabriel Hellsten ja poika Jakob Alléen, 1711-83, vielä 1748 Allenius. Isoveljensä tavoin hän oli porvari Turussa, ensimmäinen puoliso vuonna 1748 Anna Mooliis, toinen 1756 Maria Grään ja kolmas 1759 Helena Katarina Lydeman. Poika Kristoffer Alléen syntyi 1713; hänestäkin tuli kauppias. Hän muutti Poriin 1781 ja katoaa sen jälkeen kirjoista - puolison nimeksi tiedetään Maria Fontenia.
Vuonna 1700 alkaneen, huonosti sujuneen Suuren Pohjan sodan aikoina saapuivat venäläiset miehitysjoukot Nousiaisiin eräänä lokakuun sunnuntaina 1713. Lukuunottamatta niitä, jotka olivat päässeet lähtemään Ruotsiin asti, lienee koko pitäjän väki paenneet metsiin. Alleniusten silloinen kaksivuotias Jakob-poika kirjoitti myöhemmin aikuisiällä perheensä piileskelleen silloin Kytöisten kylän takamailla Möörönjoen niityllä. Tämä ensimmäinen venäläisten käynti ei kestänyt enempää kuin pari, kolme päivää. Vasta myöhemmin syksyllä he tulivat takaisin pysyäkseen aina vuoteen 1721 asti.
Vuosien 1716-21 ison vihan miehitysaikana oli Johannes seurakunnan sijaiskirkkoherra ja veli Gustaf oli sijaiskappalainen. Näinä aikoina syntyivät vielä lapset Katarina Allenius, 1715-16, Elias Allenius, 1717-17 ja Katarina Allenius, 1719-19. Johannes kuoli 17. ja 18. päivän välisenä yönä maaliskuussa 1735. Vaimo Katarina kuoli Turussa 9.4. 1751.


lähteitä


ERIC SÖDERSTRÖM, En bortglömd gren Blom av stammen Blom - Florinus – Florin, Genos 29 (1958), s. 29-45,
http://www.suku.fi/genos/29/29_29.htm


Brita Jakobintyttären epitafista ilmenee, että Johan Mattssinpoika Fordell oli toiminut Nyckelbergin voutina. Eric Söderströmin lähteen mukaan Nyckelberg sijaitsi Roslagenissa. Lännan pitäjässä tunnetaan kuitenkin Rocklänna-niminen kylä tai alue, joka lienee sekaantunut Roslageniin. Rocklänna sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Tukholman länsipuolella ja siellä on ollut Nyckelberga-niminen kartano. Kartano muuttui perintötilaksi 1600- ja 1700 -lukujen vaihteessa. Koska kyseessä näyttää olleen ruukkipitäjä, on Nyckelberga voinut toimia esim. ruukinpatruunan asuinkartanona. Johan Mattssonpojan vaimon synnyinpaikka Länna on saattanut sekaantua Letalan eli Laitilan kanssa-


SAY, Suomen Asutuksen yleisluettelo. Poika Jakob Johaninpoika mainitaan v. 1696, hänen veljensä Henrik Johanin-poika (pso. Lisa) vuonna 1697, ja tytär Katarina vuosina 1695 ja 1696.


"NEMO HIC EXCIPITVR. Jordisk Jämmer/ Pust och Twång/ Til een Himmelsk Seger-Sång/ Förwäxladt; Då den Ehre-borne Gudfruchtige och Dygdesamme Matronans, Hust. BRIITA Jacobs Dotters/ Fordom Befalnings-Mans på Nyckel-berg/ Ehreborne och Wälbetrodde Sal. JOHAN MATTS SONS FORDHELLS/ Effterlefwerskas och Kärälskelige Makas/ Hwilken uppå sit 43 åhrs Ålder uthi en salig stund denne Werldennes Oroo/ och Twång saligen den 2 Februarij Anno 1694 valedicerade, Andelöse Lekamen med Hederlig Lijk Process, och Förnämbligt Medföllie til des Lägerställe och Hwijlorum uthi Merimasko Kyrckia den 18 Martii dereffter nidsattes/ där at förvänta Frelsarmannens JESU Christi Up-penbarelse på sidsta HERrans Dagh."




jatkuu

Kommentit

Suositut tekstit