Eräs Snellman

Kyläkirjaston Kuvalehti no 5 1.5.1894
Albert Oskar Snellman syntyi Oulussa vuonna 1844 käyden lapsuusvuosinaan täkäläista koulua. Tämä kauppaneuvos Johan Vilhelm S:n poika lähetettiin pian lisäopintoihin Behmin saksalaiseen kouluun Viipurin kaupungissa. Koulun hyvä maine oli levinnyt laajalle ja täten nuoren Albertin odotettiin saavan parasta mahdollista opetusta tässä koulussa.


Opiskeluiden jälkeen Snellman tuli isänsä palvelukseen tämä saha-, laiva- ja kauppaliikkeisiin Oulussa. Kun isä kuoli 1881, tuli Albertista johtaja. Kun oululainen laivaliikenne ei enää kannattanut, keskittyi liike puu- ja tervakaupan kehittämiseen. Taitavana liikemiehenä Snellman sai yrityksen kukoistamaan ja aikalaisten mukaan "tuskin oli sitä ulkomaista maanosaa, jossa hänellä ei ollut kauppatuttavia ja ystäviä".

Käytännön miehenä hänestä tuli kysytty jäsen erilaisiin Oulun kaupungin luottamustoimiin ja niinpä hän oli mm. kaupunginvaltuusmiehenä valtuuston perustamisesta lähes elämänsä loppuun saakka. Snellman oli myös valtiopäivillä porvarissäädyn edusmiehenä vuosina 1877, 1882, 1885, 1888 ja 1891. Hän olisi ollut tervetullut myös 1894, mutta tuolloin miehen terveys ei enää kestänyt. Kerrotaan, että Snellmanin tyyntä ja asiallista puhetta kuunneltiin aina tarkkuudella.

Albert Oskar Snellman otti osaa mm. Oulun Suomalaisen Lyseon perustamiseen ja vaikutti suuresti Vaasan ja Oulun välisen rautatien rakentamiseen. Poliittisesti Snellman yritti "tavoitella tasapuolisuutta ja omatakeisuutta, niin paljon kuin mahdollista".
Snellman kuoli toukokuun ensimmäisenä päivänä 1894 Kristiinankaupungissa ja häntä jäivät kaipaamaan puoliso Rosina Bernard sekä tytär.

Kommentit

  1. Jaha. Pian sorrutaan päällekkäisyyksiin. Minulla on varastossa parikymmentä päänkuvaa Kuvalehdestä. Onneksi tätä Snellmania ei.

    VastaaPoista
  2. Älä pelkää Kaisa - tämä tulee olemaan ainut! Tämäkin juttu on sinänsä turha, koska paljon tarkempaa tietoa löytyy mm. Kansallisbiografiastamme jne

    VastaaPoista
  3. Tarkoitatko kuiteenkin Oulun - Kristiuinankaupungin rautatietä? Vai oliko joskus oma ratahanke Pulusta Vaasaan?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit