Mårten Abraminpoika

Mårten Abrahaminpoika mainitaan ensimmäisen kerran 1379 Kemiössä. Satakunnassa hän oli alivoutina 1391. Viimeisen kerran Mårten mainittiin 1423 ja silloin hän nimitti itseään asemieheksi.
Mårten ja ja hänen vaimonsa Ragnhild Olofintytär (Tavastien keskiaikaista sukua), omistivat maata Satakunnan Yläneellä, Varsinais-Suomen Kemiössä, Piikkiössä sekä Sauvossa, jossa he nähtävästi asuivat. Sauvon rälssitila tuomittiin palautettavaksi verolle 1405 oikaisukäräjillä, koska se oli yhdistetty kahdesta verotilasta. Se lienee taas muutamassa vuodessa muuntunut rälssitilaksi, kuten kai useimmiten kävi.

Ragnhild lahjoitti 1423 miehensä suostumuksella Piikkiön Rungon kylän perintötilansa Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin ja Pyhän Birgitan alttareille. Ragnhildin isä oli rälssimies, vouti Olof Jönsinpoika Tavast ja hänen veljensä piispa Maunu II Tavast, Magnus Olai, joka oli perustanut edellä mainitun Pyhän Ruumiin alttarin 1421. Olof Jönsinpoika Tavast oli ollut läänitysherra Bo Joninpoika Gripin vouti, johon olivat palvelussuhteessa myös Mårtenin oletettu veli Jakob ja todennäköisesti Mårtenkin itsekin. Oletettavasti Mårten siis löysi vaimonsa kollegan tyttärestä.


Mårtenin oletettu veli oli Jakob, Jeppe Abrahaminpoika Diekn, se kuuluisa Turun linnan vouti ja linnapäällikkö, jonka kotimainen rälssi halusi Suomen laamanniksi Bo Joninpoika Gripin kuoleman jälkeen. Veli Jakob oli ensimmäisessä avioliitossa ruotsalaisen laamannintyttären Katarina Haraldintyttären kanssa, joka oli Itä-Göötanmaalta, kuten Jakobin työnantaja drotsi Bo Joninpoika Gripkin. Bo Joninpoika oli saanut Suomen läänityksekseen vuoteen 1375 mennessä, joten on mahdollista, että veljekset olivat tulleet Ruotsista Bo Joninpojan luottohenkilöinä. Tämän puolesta puhuvat myös vuosiluvut: Mårten mainittiin ensimmäisen kerran 1379 Kemiössä ja Jakob 1377 voutina Turun linnassa.
   
Koska veli Jakob myöhemmin siirtyi Balttiaan, on toisen, vähän keinotekoisen, teorian mukaan ajateltu suvun olleen sieltä kotoisinkin. Tämän jälkimmäisen teorian mukaan olisi veljesten esi-isä ollut eräs ritari Jakob Abrahaminpoika, tanskalaisten päällikkö Räävelissä 1259. Välipolvena olisi ollut ”Dom-herre Abraham” Räävelistä 1344, ruots. domherre, tuomiokapitulin jäsen.

Ragnhildilla ja Mårtenilla oli ilmeisesti 5 lasta:

1.    Margit Mårtenintytär, eli vielä 1446, pso. Sääksmäen kihlakunnantuomari Olof Broderinpoika, main. 1431-1466.
2.    Mats Mårteninpoika, ensimaininta 1420, asemies ja Etelä-Suomen, Söder-Finne lagsaga, laamanni 1437 -1451, valtaneuvos 1438 ja mainitaan viimeisen kerran 1451. Piispa Maunu II Tavast antoi 1423 ”siskonpojalleen” Matsille tiloja Tenholan Germundbyssä ja Mats möi  1437 tiloja piispalle Satakunnan Yläneeltä.
3.    Påvel Mårteninpoika, omisti tiloja Hauhon Sairialassa, jotka menivät serkulle Olof Nilsinpoika Tavastille. Påvel esiintyy 1460 kuolleen Olof Tavastin maakirjassa merkinnällä, että oli jättänyt vaimonsa ja lapsensa (”Påvel Martinsson, han lopp bort från sin hustru och barnen”).
4.    ...Mårtenintytär, aviossa Tanskasta tulleen kihlakunnantuomari Håkan Frillen kanssa.
5.    ...Mårtenintytär, jonka mieheksi tuli nähtävästi Håkan Frillen serkku kihlakunnantuomari Tuve Nilsinpoika.



Kiitos RR!

Kommentit

  1. Yksi jälkeläishaara:
    ...Mårtenintytär, aviossa Tanskasta tulleen kihlakunnantuomari Håkan Frillen kanssa.
    Tytär: Ingeborg Håkanintytär (Frille). Hän oli kahdesti naimisissa; ensimmäisestä avioliitostaan Anders Henrikinpojan kanssa syntyi Lindelöfin suku.
    Tytär: Catharina Andersdotter (Lindelöf) pso: Tord Karpalainen.
    Tytär: Margareta Karpelani pso: Peder Nilsinpoika Geet.
    Poika: Sigfrid Geet, Naantalin birgittalaisluostarin lampuotivouti, Naantalin porvari pso: NN
    Poika: Jacobus Sigfridi Geet. Kustaa Vaasan hovisaarnaaja; Kyröjoensuun kirkkoherra 1550.
    Poika: Peder Jakobinpoika Gumse mainitaan 1589 - 1597, Kyrön nimismies. Huovien puolella nuijasodassa, jonka loppuvaiheessa siirtyi Puolaan. Eli siellä lopun elämäänsä.
    Poika: Hans Petterinpoika Gumse. Ratsutilallinen, isäntä Komsilan talossa.
    Poika: Petter Hansinpoika Gumse, Isonkyrön nimismies. Pso: Anna Jakobintytär Peldanus.
    Poika: Jakob Petterinpoika Gumse, Isonkyrön nimismies. Pso: Helena Johansdotter.
    Poika: Johan Jakobinpoika Gumse, Vähäkyrön kirkkoherra. Pso:Susanna Israelintytär Alftanus.
    Tytär: Helena Johansdotter Gumse. Pso: Petter Gustafinpoika Cajanus Lohtajan pitäjän apulaispappi.
    Tytär: Christina Margaretha Petterintytär Cajanus.
    pso: Israel Johaninpoika Collin. Komissiomaanmittari Turun ja Porin läänissä.
    Poika: Johan Petter Israelinpoika Collin, Komissiomaanmittari Oulun läänissä. pso:Elsa Juhontytär Törmänen.
    Tytär: Johanna Marjaana Johan-Petterintytär Collin. pso: Pekka Danielinpoika Kela-Virkkula isäntä. s. 14.02.1796 Kuusamo, k. 26.08.1834 Kuusamo.
    Tytär: Elsa Magdalena Pekantytär Virkkula s. 25.01.1822 Kuusamo, Alakitka, kastettu 20.02.1822 Kuusamo, k.31.5.1900. pso: Sigfrid Abram Sigfridinpoika Ervasti-Suoraniemi, talollinen. s. 12.02.1823 Kuusamo, Alakitka, k. 27.01.1897 Kuusamo.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit