Denisovien tarina jatkuu

Ontto (Andrei, Antti) lienee syntynyt Tollonjoella 1800-luvun puolivälin tienoilla, niihin aikoihin kun Kauro Tenesseinen opetteli runojaan. Tähän mennessä Ontto on kuitenkin vasta pelkkä etunimi poikansa patronyymissä.

Onton poika Onton Huoti (Fjodor) syntyi ilmeisesti myös Tollonjoella, mahdollisesti Nekkalantörmällä, ehkä n. 1870-80. Onton Huotin ensimmäinen puoliso oli Tatjana Rettijeff Tollonjoen Kormilan talosta. Huotilla ja Tatjanalla oli ainakin kolme lasta. Poika Juho eli Iivana Denisov syntyi 1906. Tytär Joukenia Denisov syntyi 1908. Kolmas lapsi oli nimeltään Iro. Äiti Tatjana lienee kuollut n. 1910, sillä Huoti avioitui Mari Lesosen kanssa, jonka kanssa hänellä oli vielä kaksi lasta.
Huotin käyttämä sukunimi ei ole tiedossa, mutta hänen poikansa Juho Denisovin lapsilla on tarina, jonka mukaan nimi Denisov aikoinaan oli tullut Keski-Venäjältä Uhtuan kautta Tollonjoelle.

Toinen, paremmin kokonaisuuteen osuva selitys on kuitenkin se, että Denisov on venäläistetty nimimuoto karjalaisnimestä Tenesseinen. Huotin pojalla Juholla oli nimittäin serkku nimeltään Issakan Huoti (k. 1938), jonka vaimo oli runonlaulajana tunnettu Anni Tenisov tai Tenesseinen, omaa sukua Karhuni, s. 1878. Koska Juhon serkun Issakan Huotin sukuhaara oli nimeltään Tenisov eli Tenesseinen, olisi loogista, että myös Juhon sukuhaara oli alunperin saman niminen. Olettamusta vahvistaa ensinnäkin se, että Vuokkiniemen alueen väestö oli täysin homogeenisesti vienankarjalainen, ainoat venäläiset olivat satunnaisia pappeja ja virkailijoita. Lisäksi eräs Nekka-Jyri Tenesseff asutti nimestään päätellen Tollonjoen Nekkalantermää jo 1800-luvun alussa ja oli kenties Denisovien ja Tenisovien esi-isä, koska talo oli myöhemmin näiden omistuksessa.

Suku Tenesseff eli Tenesseinen asui Vuokkiniemen alueella jo viimeistään 1679 ja Tollonjoellakin siis viimeistään 1800-luvulla. Nimelle löytyy vastineita Viipurin Karjalasta, jossa 1546 - 66 asui eräs Matti Tenessin ja mahdollisesti Äyräpäältä, josta 1659 muutti pois eräs Johan Teino, jonka nimi on niin ikään äänteellisesti läheinen Tenesseinen -muodolle. Muistitiedon pohjalta ja erillisten sukunimien levintää tarkastelemalla Vuokkiniemen, Uhtuan ja Kontokin kunnissa 1800-luvun jälkipuoliskolla asuneista suvuista kolmentoista, joista yksi Tenesseinen, voidaan osoittaa saapuneen Suomen Karjalasta. Vienan Tenesseisten tunnetuin jäsen lienee ollut jo edellä mainittu Tollonjoen Tenesseini Kauro.

On tietenkin olemassa kolmaskin vaihtoehto Denisov-nimelle. Ehkä esi-isä tulikin Keski-Venäjältä Denisov-nimisenä, mutta nimi muuttui karjalaismuotoiseksi Tenesseiseksi ja myöhemmin takaisin Denisoviksi?
Äiti-Tatjanan sukuimi Rettijeff on kirjattu Vienassa, Vuokkiniemen kunnan Kivijärven kylässä viimeistään 1762, mutta mahdollisesti jo 1718. Nimelle löytyy äänteellisiä vastineita sekä Itä-Suomesta että Pohjanmaalta. Nimestä Rättö, Rättönen on 1500-luvulta merkintöjä Viipurin Karjalasta ja Savosta. 1600-luvun alusta on sukunimistä Rättönen ja Räty mainintoja Sortavalasta ja Pielisjärveltä. Oulun Pyhäjärvellä esiintyy nimi Räty jo 1595, Oulunsuussa Rätti 1610, Kempeleellä 1673 Räty ja Rätty. Sotkamossa eli 1618-26 Rätypään ruokakunta. Vienan Kuittijärven rannoilla asuneiden ”kastettujen ja kastamattomien lappalaisten” joukossa merkittiin 1597 eräs Stepanko Rettij ja Kuolan linnakkeen asukasluettelossa 1608-1611 mainitaan nimi Rettejev. Kivijärven Rettijev-suvussa eli muistitieto, että suku olisi tullut Kuhmosta ensin Vuokkiniemelle ja edelleen Kivijärvelle. Jos muistitieto on oikea, ovat Rädyt/Rätöt /Rettiset ensin voineet tulla Kainuuseen joko Savosta, Pohjanmaalta tai peräti Kuittijärven tienoilta, muuttaakseen myöhemmin takaisin Vienaan. Nimi Räty on mahdollisesti tullut ortodoksisesta ristimänimestä Rati, Radivon, Rodion.

1800-luvun alkupuoliskolla mainittiin venäläisten viranomaisten tiedoissa mm. vuokkiniemeläiset Ivan Fedrov Rettijev, joka poikansa Dmitrein kera kävi laukkukaupalla Suomessa. He asuivat mahdollisesti Tollonjoella; sivukyliä ei silloin vielä kirjattu erikseen. Rettijevejä asui Tollonjoella nähtävästi ainakin Hukkalassa ja Kormilassa.

Kiitos RR!

Kommentit

  1. Rettijevien karjalankielinen muoto on Ryötti.

    VastaaPoista
  2. Rettijev-sukunimen karjalankielinen muoto on Ryötti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit