Vaasan suurin veronmaksaja vuonna 1650

Michel Fantin nimikirjoitus
Nykyisen Vaasan kaupungin viereinen Mustasaari, ruots. Korsholm vanhan linnakkeen mukaan, mainittiin ensimmäisen kerran 1348 eräässä kauppavapautta koskevassa kuninkaankirjeessä.

Linnake rakennettiin maanpuolustukseksi 1370-luvulla ja kuninkaankartano mallitilaksi Pohjanmaan talonpojille 1550-luvulla. Korsholman, Krysseborgin, linnakkeesta hallittiin vuosisatoja koko Pohjanmaata ja ajoittain myös Ruotsin nykyistä Västerbottenin lääniä.

Mustasaaren pitäjän Voittilan, ruots. Voitby, kylässä mainittiin 1546-59 talonpoika nimeltään Per Henrikinpoika. Vuonna 1559 hänen talouteen kuului 7 henkeä. Henrik Perinpoika oli ilmeisesti Per Henrikinpojan poika, ja hänellä itsellään oli ilmeisesti pojat Olof, talonpoika Voitbyssä 1585-1618, ja Erik Hindrikinpoika.
   
Erik Hindrikinpoika oli isäntä Mustasaaren Staversbyn Fant-nimisessä talossa 1594-1614. Vuonna 1605 hänellä oli 4 lehmää ja talossa asui 3 täysi-ikäistä, ns. nokkaveroa maksavaa henkilöä. Erikin puoliso oli todennäköisesti Mårten Andersinpoika Fantin leski. Tämä Mårten Fant oli ollut talonpoika Staversbyssä ja kuollut n. 1594. Mårtenilla oli pojat Olof ja Nils. Olof oli talonpoikana Voittilassa 1620 alkaen, joten hän oli ilmeisesti tullut täysi-ikäiseksi ja jatkoi nyt isänsä talonpitoa Fantilla.
       
Isäpuoli Erik Hindrikinpoika siirtyi sukunsa maille Voittilaan, missä hänet tavattiin 1620. Erikillä oli ainakin 2 poikaa, joista Tomas Erikinpoika Fant jatkoi talonpitoa Voittilassa. Hänellä ei ollut lapsia, joten 1650 hän teki syytinkisopimuksen puolesta talosta. Veli Michel Fant siirtyi kauppiaaksi Vaasaan. Näyttää siis siltä, että Erik Hinrikinpojan pojat käyttivät sukunimeä, joka oli heidän äitinsä kotitilan mukaan otettu.

Nähtävästi oli noin 1588 syntynyt Michel Fant oli veljeksistä nuorempi; hän lähti kauppiaan tielle läheiseen Vaasan kaupunkiin - eikä huonoa uraa tehnytkään, sillä hänestä tuli aikanaan Vaasan rikkain porvari.

Vuonna 1606 kuningas Kaarle IX korotti Mustasaaren vanhan kauppapaikan kaupungiksi, joka jo 1611 sai nimeksi Vaasa. Michel tavataan vuoteen 1627 mennessä Vaasassa, jolloin hän maksoi veroa 2 hevosesta, 1 lehmästä ja 2 siasta (porvareitten talot olivat siihen aikaan pienoismaataloja). Suurin piirtein samoihin aikoihin hän lienee avioitunut, vaimo oli nimeltään Anna Erikintytär.
Vuonna 1636 Michelin ja Annan taloudessa eli 5 aikuista ja heillä oli 2 hevosta, 1 varsa ja 4 leh-mää sekä viljelyksessä ½ tynnyrinalan verran viljaa. 1641 muodostui talous 5 aikuisesta, ts. isännästä, emännästä, 2 rengistä ja 1 piiasta. 1650 oli Fanttien talous Vaasan suurin: palveluksessa oli 3 renkiä ja puotiapulaista sekä 2 piikaa. 1653 jätettiin Michel itse jo yli-ikäisenä pois henkikirjasta, mutta hänellä on 7 renkiä, puotirenkiä ja piikaa. Fanttien talo oli vanhan Vaasan torin etelälaidalla Pitkänkadun varrella. Tontin leveys katua vasten oli 40 m ja pituus kaupunginsalmea kohti 80 m.

Vuoden 1650 taksoitusluettelon mukaan oli Michel 150 kuparitaalarin verollaan kaupungin rikkain. Tosin Herman Jesenhausenilla oli sama vero, mutta kolmannella, Hans Hanssonilla, enää vain 80 taaleria. Kaupungin koko vero oli 1.200 taaleria ja sitä oli maksamassa yhteensä 119 porvaria. Michel ja Herman Jesenhausen maksoivat yhdessä siten neljänneksen koko kaupungin verosta.

Michel valittiin 1651 mennessä raatimieheksi. Saman vuoden ulosrahtausluettelossa loisti Michelin nimi ensimmäisenä; silloin hän vei mm. 74 lästiä pikeä (888 tynnyriä, yht. n. 112.000 l.), 73 lästiä tervaa (876 tynnyriä, yht. n. 110.000 l.), 655 tynnyriä viljaa ja jauhoa, 21 tynnyriä maltaita, 774 kpl erilaisia vuotia, 18 kpl hylkeennahkoja, 1.600 kpl oravannahkoja, 4 tynnyriä höyheniä, 51 astiaa traania jne. Yhteensä oli Michelin viennin arvo 9.700 kuparitaalaria, lähes 1/6 koko kaupungin viennistä ja siellä oli silloin 49 kauppiasta. Sen lisäksi oli Michelillä rahtisopimuksia, jotka esim. 1653 tuotti 160 hopeataalaria; 1655 sekä 1657 hän rahtasi laivoillaan kruunun puolesta sotaväkeä.

Michel kuoli Vaasassa 1658 (tai 1659), vaimo Anna 1668. Heidän tunnettuja lapsiaan olivat:

1.    Nimetön tytär, mahdoll. haud. Vaasassa 1671, pso. raatimies Olof Larsinpoika.
2.    Margareta Fant, kuoll. todenn. 1664, pso. Vaasan kappalainen Petter Jesenhaus.
3.    Anna Fant, 1635 - 1702, asui leskenä talossaan Koivulahdella, pso. kauppias Nils Månsin-poika.
4.    Andreas Fant, Vähänkyrön khra, k. 1691, pso. Vöyrin khran tytär Karin Gammal.
5.    Erik Fant, noin 1640 - 1704, raatimies.
6.    Elisabet Fant, eli vielä 1690, pso. kauppias Nils Eliaksenpoika Gavelius.
7.    Isak Fant, ylioppilas Turussa 1661, haud. Turun tuomiokirkkoon 1664.

Kommentit

Suositut tekstit