Kyrön asemalta

Kyrön asema 24.7.2010
Kun Turusta Toijalaan kulkeva rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1876, oli yksi sen alkuperäisistä asemista Kyrön taajamassa. Tosin aivan aluksi tämän pienen seisakkeen nimeksi määrättiin Kumila, mutta se muutettiin jo ennen liikennöinnin aloittamista. Asemarakennuksen suunnitteli todennäkösesti Knut Nylander ja se edusti ns. IV luokkaa. Näitä luokkia oli viisi ja ensimmäisen asteen statuksen saivat ainoastaan Helsingin ja Pietarin asemat. Kyrön pysäkki oli hieman syrjässä Karinaisten kappeliseurakunnan sydämestä eli kirkonkylästä.

Hyvin pian rautatien tulon jälkeen alkoi teollisuus ja sen myötä asutus hakeutua aseman lähistölle. Niinpä 1900-luvun alkuun mennessä oli Kyröön ilmestynyt saha ja mylly sekä lastuvilla- ja huonekalutehtaat. Tulevina vuosina nousi paikalle myös konepajoja ja viljavarastoja väkiluvun lähetessä 1000 henkeä 1960-luvulla. Samalla taajama kasvoi naapuripitäjä Pöytyän puolelle. Tällä hetkellä koko alue onkin sitten jo Pöytyää ja asemaseudulla asuu noin 1700 henkeä.

Henkilöliikenne Kyrössä loppui 1991, mutta aseman raiteita hyödynnetään nykyisin kohtaus- ja kuormauspaikkana mm. edelleen toimivan sahan tarpeisiin. Asema-alue on Museoviraston luokittelema valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. Itse asemarakennus ei luonnollisesti enää ole käytössä, mutta se on pidetty suhteellisen hyvässä kunnossa.


Kyrön ensimmäinen asemapäällikkö oli Pieksämäen maaseurakunnassa heinäkuussa 1839 syntynyt Klas William Lindeberg. Hänen vanhempansa olivat henkikirjoittaja Karl Wilhelm L. ja vaimonsa Katarina Charlotta Roschier. Klas William kävi Porvoon kymnaasissa ylioppilaaksi, jonka jälkeen hän lyhyiden lakiopintojen myötä antautui rautatievirkamieheksi. Hänen uransa Kyrössä oli noin 15 vuoden mittainen, sillä herra Lindeberg kuoli helmikuussa 1891 halvaukseen. Hän sai viimeisen leposijansa Karinaisten kirkon vanhalta hautausmaalta.

Asemapäällikkö oli koko ikänsä pysynyt naimattomana. Kaipaamaan jäivät lähinnä sisarukset, joiden tarkkaa määrää tämän kirjoittaja ei tiedä. Kaiken kaikkiaan henkikirjoittaja Lindebergillä ja rouva Roschierilla oli ollut kahdeksan lasta. Näistä Hilda Sofia, Augusta Olivia, Ida Alexandra, Karl Leonard, Linda Elvira ja Emma Otelia syntyivät Klas Villiamin lisäksi Pieksämäen Pyhityssä. Perheen kuopus Frans syntyi nykyisessä Savonlinnassa, minne perhe oli muuttanut vuonna 1843.

Kommentit

Suositut tekstit