Ellisen perheestä

Toukokuussa 1823 syntyi Pöytyän Ellisten kylässä yksi pitäjän harvoista ylioppilaaksi 1800-luvulla päässeistä henkilöistä. Tuolloin saivat Ritarin rusthollin isäntä Simo Matinpoika ja hänen vaimonsa Maria Jaakontytär pojan, jolle antoivat nimen Erik. Nuorukainen kävi Turun lukiota 1845-1847 saaden yksityistodistuksen ja valmistuen ylioppilaaksi Helsingissä 1849. Helsingissä sen takia, että hieman Turun palon jälkeen oli koko entisen pääkaupungin yliopisto siirretty sinne. Helsingin Yliopisto oli ruotsinkielinen ja vasta vuonna 1920 Turku sai oman, suomenkielisen laitoksensa.

Opiskeltuaan kolmisen vuotta teologisessa tiedekunnassa oli Erik, joka tässä vaiheessa käytti sukunimeä Ellinen, valmis papiksi vihkimiseen. Tämä juhlallinen toimitus tapahtui Turussa maaliskuun viimeisenä päivänä 1852. Hänen ensimmäiset työpaikkansa olivat Nousiaisten ja Karjalohjan seurakunnissa.

Viimeksi mainitussa pitäjässä Erik Ellinen työskenteli vt. pitäjänapulaisena sekä kirkkoherran apulaisena. Nousiaisissa hän oli toiminut ns. välisaarnaajana.

Karjalohjalle tultuaan Erik ehti myös naimisiin kokkolalaissyntyisen Mathilda Dorothea Kjemmerin kanssa. Appi Anders Kjemmeri oli tunnettu kauppias ja raatimies tässä pohjanmaalaisessa rannikkokaupungissa. Äitinsä Margaretha Gustava Laurinin puolelta Mathilda Dorothea saattoi joidenkin sukututkijoiden mielestä johtaa sukujuurensa lähes 1000 vuotta taaksepäin aina legendaariseen Tord i Byriin, joka antoi kastaa itsensä kristityksi 992 kuningas Erik Segersällsin l. Voittoisan hallitessa Ruotsia. Tämä ei kuitenkaan perustu historiallisiin faktoihin, mutta nuoren pappimme vaimo oli joka tapauksessa sukua alilaamanni Anders Japson Burelle. Tämä eli 1500-luvun alkupuolella. Bureja pidetään ehkä merkittävimpänä ruotsalaisena sukuna genealogisessa kirjallisuudessa samaan tapaan kuin Sursilleja Suomessa.


Palataksemme Erik Elliseen; hänet nimitettiin Sammatin kappalaiseksi 1855, mutta virkaansa hän astui vasta kolmea vuotta myöhemmin. Ikävä kyllä uransa hyvään alkuun saanut Ellinen sairastui kohtalokkaasti keuhkotautiin. Hän kuoli lokakuun toisena päivänä 1858 ja hänet haudattiin Sammatin pienen puukirkon vierelle.

Leski Mathilda Dorotea Kjemmer ei koskaan mennyt uusiin naimisiin ja kuoli vasta 1910 elettyään leskenä yli 50 vuoden ajan. Pariskunnan Karjalohjan vuosina syntyivät tyttäret Sigrid ja Matilda. Heistä Matilda mainitaan myöhemmin tyttökoulun opettajattarena, kun taas Sigridin puolisoksi tuli Karjalohjan kirkkoherrana vuosina 1878-1905 toiminut Berndt Johan Anthoni. Heidät vihittiin keväällä 1894, jolloin sulhanen oli ehtinyt jo yli kuusikymppiseksi morsiamen lähetessä 40 syntymäpäiväänsä. Sigrid Ellinen jätti lähtemättömän jälkensä suomalaisen kansankulttuurin historiaan todistamalla Elias Lönnrotin testamentin yhdessä Mathilda Holmin kanssa.

Kommentit

Suositut tekstit