Mun(c)kin jäljillä

Eilinen kirjoitukseni käsitteli Elias Lönnrotin veljenpoikaa. Samassa yhteydessä katselin laajemminkin tämän suvun Karjalohjalla ja Sammatissa asuneita esivanhempia päätyen lopulta vuonna 1792 syntyneeseen Maija Liisa Petterintyttären. Hänen vanhempansa olivat rakuuna Petter Ek ja vaimonsa Maria Björk. Maija Liisa oli syntynyt Pyölin kylässä ja mennessään naimisiin torpparina myöhemmin toimineen Jacob Johan Munkin kanssa 1822 hän työskenteli piikana Lohjantaipaleen Prunkan talossa.

Sulhanen taasen oli tuohon aikaan renkinä Mailan talossa. Vuosien 1818-1824 rippikirjat Karjalohjan osalta ovat kadonneet ja niinpä torppari Munkin sukuperän etsintä osoittautuu hieman hankalaksi. Rippikirjat vuodesta 1824 alkaen antavat syntymäajaksi Jacob Johanille päiväyksen 6.9.1794. Kyseiseen aikaan ei Karjalohjan tai sen kappeliseurakuntana olleen Sammatin kastettujen luettelosta löydy yhtään lasta.

Jos sitten lähdetään tutkimaan vuosien 1812-1818 kirjoja Mailan Norrvikin rusthollin osalta, löytyy sen suuren palvelusväen joukosta piika Maija Liisa Petterintytär, joten hänen palvelusluettelonsa eri taloissa täydentyy tältä osin.

Toisaalta lähiseutua HisKin avulla kartoitettaessa löytyy yksi Jacob Johan Nummen Luttulan ratsutilalta. Syntymäaikana tällä piika Eva Johansdotter Lundin aviottomalla pojalla on 16.9.1794. Erityisen mielenkiintoisen asiasta tekee se tosiseikka, että Evan kanssa samalla rippikirjan sivulla on hieman omituinen maininta "majuri Munckista". Tämä ei käsittääkseni koskaan edes asunut Luttulassa, vaikka taisi omistaa tilan. Eva taasen muuttaa jossain välissä Karjalohjan Tallaan kylään käyttäen sukunimeä Lundahl.

Eräs Johan Munck (huomaa C-kirjain nimessä) putkahtaa samoihin aikoihin eli 1810-luvulla Karjalohjan Murron talon palvelusväen joukkoon, mutta rippikirjassa hänelle ei ole merkitty syntymäaikaa edes vuoden tarkkuudella. Samalla sivulla on myös Johan Adamsson, syntynyt 16.9.1794. Mistään ei selviä, ovatko nämä kaksi henkilöä yksi ja sama mies. Ainakin on mielestäni selvää, että viimeksi mainittu Johan on tuo Luttulassa syntynyt poika.

Johan Munck ja Johan Adamsson ovat kuitenkin kaksi eri henkilöä, sillä heidän rippikirjasta löytyvät kinkerimerkintänsä eroavat toisistaan. Lisäksi renki Johan Munk (ilman tuota maagista C-kirjainta) työskenteli jo vuosien 1803-1806 rippikirjan mukaan Karjalohjalla. Hän oli yksi Gustaf Tallqvistin isännöimän Pellonkylän Ylhäisten rusthollin rengeistä. Samoin kuin edellä mainitussa tapauksessa, esiintyy Munk ilman syntymäaikaa. Kun lisäksi Karjalohjan rippikirjat puuttuvat kokonaan vuosilta 1791-1803, jää hänen sukuperänsä koko lailla tuntemattomaksi. Missään tapauksessa Munk ei oikein voi olla em. Luttulan mies, koska hän olisi ollut turhan nuori rengiksi vielä vuonna 1806.

Jacob Johan Munk ja Maija Liisa Petterintytär Ek asuivat vuodesta 1822 lähtien Pyölin Mailan ja Huilun talojen mailla. Kun Munk menehtyi maaliskuussa 1860, asui hän leskenä Kuusian kylässä. Maija Liisa Ek oli kuollut horkkaan ja vilutautiin jo kesän lopulla 1832. Tuon ajanjakson kirkonkirjat paljastavat torppari Munkin saaneen rangaistuksen mm. tappelusta. Pariskunnan lapsista poika Carl Gustaf (s. 1829) muutti elokuussa 1837 Pietariin. Lähes samaan aikaan myös Vikkaraisen talon 16-vuotias Henrik Johan lähti onneaan etsimään tuohon suomalaisten runsaasti kansoittamaan suurkaupunkiin. Carl Gustafin visiitti jäi tosin vain vuoden mittaiseksi, sillä hän palasi perheensä luo jo 1838. Tuolloin Johan Munk asusti Kuusian Vanhatalon mailla itsellisenä sekä muonatorpparina. Syntilistaan on rippikirjassa merkitty myös juoppous.

Ajanjaksolla 1838-1844 Johanin lapsista Stina Lisa vierailee Helsingissä Carl Gustafin jäädessä sinne pysyvämmin. Esikoispoika Henrik Johan puolestaan rekrytoidaan Långvikin Kuoksalle rengiksi, josta hän erinäisten vaiheiden jälkeen päätyy työmieheksi Pohjan pitäjän Pinjaisten eli Billnäsin ruukille. Puolisokseen hän saa erään Gustava Vessmanin. Paljon aikaisemmin eli tammikuussa 1833 oli Munkin perheen nuorin lapsin Engla Johanna kuollut, mutta jostain syystä hänen on merkitty ainoastaan Helsingin kaupungin haudattujen luetteloon.

Helsingin kastetuista löytyy sitten Stina Lisa Munkin avioton poika Edvard Alexander. Toisaalta Karjalohjan 1851-1858 rippikirjaniteessä hänen kerrotaan aikovan naimisiin Helsingissä erään työmiehen kanssa, jonka sukunimi on valitettavan epäselvä. Vihittyjen luettelot eivät tätä liitto em. vuosien varrelta kerro. Stina Lisa ilmeisesti asui vuoron perään isänsä luona Kuusian kylässä ja pääkaupungissamme. Tässä vaiheessa on isä Johanin sukunimeen ilmestyneet jälleen tuo jännittävä c-kirjain eli hän on leski Munck.

Mutta minkä takia torpparimme otti tuon sukunimen? Tähän kysymykseen en ankarankaan jäljittämiseen jälkeen pysty vastaamaan. Luttulan rusthollin merkinnät majuri Munckista toivat ratkaisun hetkeksi lähemmäksi, mutta kuten jo edellä on todettu, ei Luttulan Johan Adamsson (s. 16.9.1794) voi oikein olla Johan Munck (s. 6.9.1794). Adamsson -patronyymi, ellei joku lukijani sitä tiedä, indikoi pääsääntöisesti aina henkilön olevan avioton. Otan erittäin mielelläni vastaan ideoita siitä, miten voisin todistaa Johanin sukuperän. Muistutettakoon vielä, että Karjalohjan kirjojen mukaan hän olisi syntynyt ao. pitäjässä. Lisäksi toinen etunimistä (Jacob) ilmestyy ja katoaa matkan varrella salaperäisesti.

Kommentit

Suositut tekstit