Tuusulassa tapahtuu

jatkoa 8.12.2011 ilmestyneelle tekstille;

Torpparille taattiin siis elinikainen nautinta raivaamiinsa tiluksiin, mutta maat saatiin isännän omaan käyttöön torpparin kuollessa tai laiminlyödessä jonkin sopimuskohdan tai torpparin itse kyllästyessä ja lähtiessä pois. Juuri Karmanin tapauksessa kävikin niin, että kartanoisäntä, vänrikki Stålhane haastoi tämän 1774 käräjille, kun tämä ei ollut kolmen vuoden aikana osoittanut erityistä kiinnostusta raivata peltoa ja niittyä, vaan hän oli luvatta hakannut 26 sahatukkia, kaskennut lähes yhden hehtaarin ja perustanut 100 kuorman hiilimiilun. Kaskeamisen yhteydessä hän oli polttanut toisen torpparin Gabrielin aidan. Mats vetosi sopimuksessa luvattuun metsänkäyttöikeuteen, joka epämääräisesti muotoiltuna tarjosi hänelle hyvän porsaanreijän. Karman muutti pois seuraavana keväänä ja eleli myöhemmin kirvesmiehenä Porvoossa.

Tuusulassa asui v. 1800 lähes 2.400 henkeä; asukasmäärä oli lähes 2.5-kertaistunut 50 vuodessa. Odotetusti oli näistä alaikäisiä peräti n. 1.000. Sen vuoksi, että samoihin aikoihin käytiin riitaa seurakunnan jumalanpalvelusten järjestämisestä, tiedetään myös jotain pitäjän kielisuhteista. Syntyperäisten ruotsinkielisten määräksi saatiin v. 1795 47 henkeä ja kinkereillä saatiin myöhemmin lukuun 46 henkeä lisää. Ainakin jälkimmäisestä luvusta puuttuu tosin ilmeisesti itselliset (huoneenvuokraajat) kokonaan ja muutenkin nuoret ja lapset. Kaksikielisiä oli 222. Ruotsinkielisten määrä oli siis n. 7% (näistä iso osa Kellokosken ruukkiyhteisössä) ja kaksikielisten hieman alle 20%. Lukuihin on kuitenkin syytä suhtautua suurin varauksin.

Järvenpäässä asui vain kolme syntyperäistä ruotsinkielistä, mutta peräti 41 kaksikielistä, joihin lukeutuivat Kyrölän Buchtit sekä useat uudisasukkaat. Henrikin ja Marian perheen kotikieli lienee ollut suomi, ainakin sen perusteella, että he olivat kotoisin suomenkieliseltä alueelta. Asialla ei kuitenkaan ole paljon merkitystä, sillä näihin aikoihin ilmeisesti joustettiin huomattavan paljon kieliasioissa.

Äiti Maria kuoli Järvenpäässä 26.4.1795, vain 49-vuotiaana. Henrik eli vielä pitkään leskenä, kunnes kuoli Järvenpäässä 84-vuotiaana 13.3.1828, kuolinsyy oli pistos (håll och stygn). Marian kuollessa oli maa vielä osa Ruotsin valtakuntaa, kuten se oli ollut jo keskiajalta lähtien, Henrikin kuollessa oli Suomi jo lähes parikymmentä vuotta ollut Venäjän tsaarille kuuluva suuriruhtinaskunta.

Mainittakoon vielä, että Tuusulassa oli siihen aikaan vain kirkonkylässä sijaitseva kirkko ja hautausmaa, joten kumpikin lienee tulleen siellä siunatuiksi ja haudatuiksi, kuten myös tulevat, Tuusulan pitäjässä asuneet jälkeläiset.

Kommentit

Suositut tekstit