Patakoskella

Patakosken Tuomolaa helmikuussa 2011
Perttelin Tiskarlan Haikialla syntynyt Kustaa Adolf Eliaksenpoika vei joskus 1850-luvun alussa vihille saman pitäjän Kurkelan kylän Pässin talosta kotoisin olleen Henriette Kustava Abramintyttären. Yhdessä he sitten muuttivat isännöimään Kosken Tl kappeliseurakunnan Patakosken kylän Tuomolan taloa vuonna 1855. Kustaa Adolf oli varmasti luotettava mies, sillä tammikuussa 1863 hänestä leivottiin yksi pitäjän kuudennusmiehistä. Samalla hän muutti vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa läheisen Ali-Klemelän puolikkaan tilan rusthollariksi. Samalla kyseisen tilan edellinen isäntä, Kalle Juho Juhonpoika muutti Tuomolaan torppariksi yhdessä somerolaissyntyisen vaimonsa Maria Helena Mikontyttären sekä neljän lapsensa kanssa.

Kustaa Adolfille ja Henriette Kustavalle syntyi Ali-Klemelässä vielä viisi lasta lisää. Näin tämän 5/16 manttaalin arvoisen rusthollin pihamailla vilisti lopulta yhdeksän jälkeläistä; Evert Vilhelm, Kustaa Adolf Leonard, Emerentia Henrika, Frans Reetrikki, Kaarle Aukusti, Juho Vihtori, Matilda Kustaava ja Maria Aleksandra. Vanhimmalla ja nuorimmalla lapsella oli ikäeroa noin 15 vuotta. Ikävä kyllä Kustaa Adolf Leonardin kohtaloksi tuli menehtyä hivutustautiin kesällä 1880. Samoihin aikoihin on kirkkoherra merkinnyt rippikirjaan Frans Reetrikin olleen "kivulloisen käsistä ja jaloista".

Äiti Henriette tai kuten hänet haudattujen luettelossa mainitaan, muori Henriika Kustaava Peltoklemelä kuoli elokuussa 1892. Sairauksistaan huolimatta Frans löysi morsiamen vuonna 1893. Hänet vihittiin koskelaisen Edla Maria Matintyttären kanssa. Vuotta aikaisemmin oli Matilda Kustaava muuttanut Naantalin kaupunkiin, mutta hän palasi sieltä takaisin 1894. Sisko Maria Aleksandra taasen otti käyttöön sukunimen Siivonen avioituen huhtikuussa 1896 Hongiston kylässä asuneen räätäli Kaarle Saarisen kanssa. Samaa sukunimeä näyttäisi käyttäneen myös kotitalossaan naimattomana asunut Matilda Kustaava, joka uuden vuosisadan alkaessa muutti Tammelaan. Isosisko Emenrentia Henriika aviotui Kuusjoelle 1896.

Vanha isäntä, rusthollari Kustaa Adolf Eliaksenpoika kuoli alkusyksystä 1905. Kymmenisen vuotta aikaisemmin Frans Reetrikki oli muuttanut pesueineen Länsi-Uudenmaan Pusulaan. Näin tämän suvun aika Ali-Klemelässä oli tullut päätökseen.

Kustaa Adolfin elämän rankimpia kokemuksia lienee ollut toukokuun 24. päivän vastainen yö vuonna 1870. Tuolloin Ali- ja Yli-Klemelän sekä Ali- ja Yli-Sarjan rusthollit kuin myös Ali-Simolan ja Tuomolan tilat joutuivat ankaran tulipalon kouriin. Ali-Klemelää tämä onnettomuus koetteli pahiten, sillä liekkien sammuttua huomattiin sen saaliiksi joutuneen 39 elukkaa sekä kaikki irtain omaisuus. Tämän lisäksi itse asuinhuoneet tuhoutuivat nekin enemmän tai vähemmän pahasti. Onneksi näistä neljän talon isännät olivat olleet kaukaa viisaita ja vakuuttaneet omaisuutensa "Marttilan pitäjän wanhassa palo-apu-yhdistyksessä" eli nykyisessä Kotiseudun Lähivakuutusyhdistyksessä. Toisaalta kaksi muutakin tilaa olivat vakuutettuja hieman aikaisemmin perustetussa oman pitäjän palovakuutusyhtiössä.


Kommentit

Suositut tekstit