Walle

Johan Joachim Wall(e) syntyi Genäüden-nimisessä kauppalassa Saksissa 1744 ja oli aikuistuttuaan rykmentin hevosenkengittäjä Saksin armeijassa seitsenvuotisen sodan aikana. Sodan loputtua hän muutti Ruotsin Pommeriin ja sieltä luutnantti C. G. Adlercreutz'in mukana tämän palvelijana Tukholmaan sekä sieltä Porvoon lähellä olevalle Saxbyn tilalle 1763.

Vuonna 1770 hän avioitui Porvoossa varapastorin, ratsutilallisen tyttären, leski Anna Elisabet (Lisa) Ammelinin kanssa, s. 1741. Alun perin myrskyläläinen Lisa oli avioitunut 1762 porvoolaisen hevosenkengittäjän Fabian Deutschmanin kanssa ja he saivat ainakin lapset Lars 1763, Fabian 1765 ja Gabriel 1766. Seppämestari Fabian kuoli jo 29-vuotiaana 1766. Johan Joachimiakin sanotaan kirkonkirjoissa muuten mestariksi vuodesta 1775 alkaen.

Lisa kuoli kihtiin tyttärensä luona Porvoossa 27. 8. 1806, seppämestari Johan Joachim kuoli poikansa luona Pernajalla kesäkuussa 1813. Heillä oli lapset:

1. Daniel Wall(e), Porvoo 1770 - Lapinjärvi 1840, virkamies, asessori, ks. alla.
2. Lovisa Wall (kaksonen), s. 1771 Porvoo.
3. Anna Sofia Wall (kaksonen), 1771 Porvoo – 1772 Porvoo.
4. Adolf Wall, Porvoo 1773 - Porvoo 1789.
5. Anna Ulrika Wall, s. Porvoossa 1775, pso. lukkari-kanttori Anders Salander. Perhe asutti taloa no. 22 ensimmäisessä korttelissa (1 Qv. n:o 22), joka ilmeisesti oli kuulunut jo Anna Ulrikan äidin Anna Elisabetin ensimmäiselle miehelle Fabian Detschmanille.
6. Märta Lisa Wall, Porvoo 1779 - Porvoo 1798.
7. ?Hedvig Elisabet Wall. Eräs tämän niminen henkilö muutti 1795 Kangasniemeltä Porvooseen (1. kortt. no. 22), sai 19-vuotiaana aviottoman lapsen 1798, mutta kuoli lapsivuoteessa – myös lapsi menehtyi puolen vuoden sisällä.
8. Eva Kajsa Wall, s. Porvoo 1780.

***

Daniel Wall(e) syntyi Porvoossa 25. 11. 1770 ja kävi Porvoon lukiota ja kimnaasia. Hän oli maanmittausharjoittelija ja kenttämittaaja 1788-90. Kyminkartanon läänin lääninkamreerin apulainen hän oli 1792-94. Hän avioitui 17.6.1794 Heinolassa, puoliso oli Johanna Magdalena Gylling. Johanna Magdalena oli kotoisin Varsinais-Suomesta, mutta asui nähtävästi vanhemman veljensä Karl Fredrikin taloudessa Heinolassa – Karl Fredrik oli ollut siellä lääninkamreerina viimeistään 1792 alkaen.

Varsin pian häitten jälkeen muutti perhe Kangasniemelle, jossa Daniel oli nimismiehenä vuoteen 1796. Virkamiehen ura jatkui vt. kruununvoutina Pien-Savon kihlakunnassa 1796-98 ja henkikirjoittajana Ylä-Hollolan kihlakunnassa hän oli 1798-99. Lääninkirjurina Kyminkartanon läänin maaherranvirastossa hän oli 1799-1800 ja kruununvoutina Ylä-Hollolan kihlakunnassa 1800-04. Venäläiset valloittivat Suomen Ruotsilta 1800-luvun alkupuolella ja tekivät Suomesta suurruhtinaskunnan. Daniel oli silloin Kymin kihlakunnan kruununvoutina (alkaen vuodesta 1804) ja toimi uuden esivallan alaisuudessa samassa tehtävässä aina kuolemaansa asti vuonna 1840.

Keisari Aleksanterin käydessä Suomessa 1812 joutui kruununvouti Daniel Walle ajamaan keisarin seurueen edessä Koskenkylän (Forsbyn) ja Illilän (Illbyn) majatalojen välillä. Tuulenpuuska ja kova vauhti lennättivät Danielin päästä hänen kolmikulmaisen hattunsa, jota hän ei ennättänyt korjata maasta, vaan hän joutui ajamaan paljain päin pysähdyspaikkaansa. Kuvan piirsi ja runon sepitti Danielin ystävä pormestari Enkell.



Huru liten, huru stor
War ej Walle, då han for
framför Kejsarns lätta droschka?
Och ehuru Hatten föll
Han dock hufvudet behöll,
Uti denna satans brådska.

Vapaasti käännettynä suomeksi:

Kuinka pieni, mutta suur´
olikaan Walle matkassaan
Keisarin vaunujen ees´?
Ja vaikka hattu putos´
hän päänsä kuitenkin piti,
siinä saakutin kiirees´

Daniel sai hoitaakseen myös erilaisia luottamustehtäviä: hän oli kruunun rahastonhoitaja Porvoossa 1804-34 ja ylipoliisimestari Porvoossa valtiopäivien aikana 1809, jona vuonna hänet nimitettiin myös asessoriksi.

Perhe asui Garpgårdenin kylän Nykullan tilalla Pernajalla. Vanhuutensa Daniel ja Johanna Magdalena nähtävästi asui tyttäriensä luona Lapinjärvellä (ainakin Johanna ja Agatha olivat naitu Lapinjärvelle), sillä siellä Daniel k. 19.12.1840 ja Johanna Magdalena 5.12.1851. Heillä oli lapset:

1. Ulrika Elisabeth Walle, s. Kangasniemellä 1794, k. Mikkelin Heikkalassa 1865. 1.pso. Lapinjärvellä 1818 Porvoon kimnaasin lehtori Erik Ollberg, 2.pso. Lapinjärvellä 1839 (7?) rovasti Elias Holmstein.
2. Johanna Fredrika Walle, s. Kangasniemellä 1796, k. Lapinjärvellä 1827, pso. Lapinjärvellä 1814 kruununvouti Anders Mattson Thoreld.
3. Klara Magdalena Walle, s. Heinolassa 1798, k. Heinolassa 1799.
4. Ingrid Karolina Walle, s. Heinolassa 1799, k. Uskelassa 1876. Pso. Lapinjärvellä 1817) kauppias Jakob Olof Lybeck.
5. Sofia Magdalena Walle, s. Heinolassa 1800, k. Heinolassa 1832. Pso. Lapinjärvellä 1824 henkikirjottaja Robert Ulrik v. Pfaler.
6. Daniel Fredrik Walle, s. Heinolassa 1802, ks. alla.
7. Agatha Wilhelmina Walle, s. Heinolassa 1803.
8. Karl Ulrik Walle, s. 1806 Pernajalla, ylioppilas, k. Turussa 1826.
9. Alexander Wilhelm Walle, s. Pernajalla 1808, k. Pernajalla 1810.

***

Daniel Fredrik Walle syntyi Heinolassa 21. 1. 1802. Hän tuli ylioppilaaksi 1819. Filosofian tohtoriksi hän tuli 1827 väitöskirjallaan "Bidrag till närmare kännedom af Finlands mineralkällor". Daniel Fredrik suoritti pastoraalitutkinnon 1834 ja vihittiin papiksi samana vuonna. Suomen Kadettikoulun opettajana Daniel Fredrik toimi 1827-45 ja Kadettikoulun pappina 1837-45.
Vuonna 1838 hän avioitui Raisiossa – morsian oli Selma Augusta Alléen. Daniel Fredrikin ja Selma Augustan yhteys lienee syntynyt jälkimmäisen veljen Karl Samuel Alléenin kautta, joka oli kadettikunnan kapteeni 1835-48. Daniel Fredrik nimitettiin Leppävirran kirkkoherraksi 1845. Rovastin arvonimen hän sai 1847. Kuten isällään, oli Daniel Fredrikilläkin luottamustoimia, mm. Kuopion tuomiokapitulin apujäsen kesinä 1851, 1853 ja 1857, sekä Suomen Pankin tilien tarkastaja 1856.



Daniel Fredrik kuoli Leppävirralla 4. 1. 1867, Selma Augusta samalla paikkakunnalla 29. 6. 1874. Heillä oli lapset:

1. Daniel Axel Walle, s. Helsingissä 1839, k. maatilallaan Noljakassa Joensuun lähellä 1906, Joensuun yläalkeiskoulun rehtori, pso. Joensuussa 1870 Johanna Elisabet Parviainen.
2. Johanna Augusta Walle, s. Haminassa 1840, k. Kuopiossa 1926, pso. Leppävirralla 1863 piirilääkäri Evert Wilhelm Enwald.
3. Karl Fredrik Walle, s. Haminassa 1841, k. Lohjalla 1918, piirilääkäri, pso. Porissa 1875 Hanna Fredrika Grönfeldt.
4. Alexander Gustaf Walle, s. Haminassa 1843, k. Helsingissä 1910, lääninrovasti Sortavalan rovastikunnassa, pso. Mikkelissä 1869 Hildur Fatima (Minna) Thoreld.
5. Nils August Walle, s. Haminassa 1844, k. Kuopiossa 1860.
6. Selma lngeborg Walle, s. Haminassa 1845, k. Savonlinnassa 1891.
7. Sofia Elisabeth Walle, s. Leppävirralla 1846, k. Ilomantsissa 29. 5. 1912, pso. Leppävirralla 1865) lääninrovasti Frans Lackström.
8. Hilda Emelia (Emelie) Wilhelmina Walle, s. Leppävirralla 29. 6. 1847, k. Impilahdella 1930, pso. Leppävirralla 1869 kruununnimismies Brynolf Gartz.
9. Agnes Walle, s. Leppävirralla 1848, k. Kuopiossa 1923, pso. Leppävirralla 1865 maanmittari Erik Ferdinand Rosberg.
10. Georg Vilhelm Valle, s. Leppävirralla 1853, Viipurin klassillisen lyseon rehtori pso. Viipuris-sa 1886 Anna Elisabet Kihlgren.
11. Alma Klementina Walle, s. Leppävirralla 1854, k. Helsingissä 1929, pso. senaattori Alexander Kumlin.
12. Johannes Walle, s. Leppävirralla 1858, k. Jääskessä 1923, henkikirjoittaja viimeksi Jääsken kihlakunnassa, 1.pso. Leppävirralla Sorsakosken sahalla 1887 Fanny Adolfina Lindblad, 2.pso. Viipurissa 1921 Anna Litzen.

Kommentit

Suositut tekstit