Sotilastorpan mies

Uudenmaan rykmentin
lippu
Ruotusotilas Johan Erikinpoika Snäll ja Sukselan Sipilässä asunut Stina Henrikintytär  menivät naimisiin 29.9.1778. Johan oli syntynyt 1754 ja asunut Maikkalan Siirin sotilastorpassa (Nummela nimeltään?) vuodesta 1775. He saivat seitsemän lasta Siirillä vuosina 1779-1792. Syntymämerkinnöistä käy ilmi, että Stina oli ensimmäisen lapsen syntyessä 27-vuotias ja vanhimman lapsen saadessaan 39-vuotias, joten hän oli syntynyt n. 1752-53 (rippikirjassa v. 1753).
   
Vuonna 1694 oltiin sovittu uudesta, vakinaisesta sotamiehen pidon järjestelmästä, ruotujakolaitoksesta, jonka edellyttämät sotilastorpat tosin vasta ison vihan jälkeen 1700-luvun alkupuolella alkoivat kohota kahden, kolmen talon voimin eri puolella Uuttamaata. Olkkalan Siirin maille oli nähtävästi rakennettu sotilastorppa, jota Johanin ja Stinan perhe asutti. Ruotujakolaitos määräsi, että torpan koko tuli olla 9x9 kyynärää (29 m2) ja aitan 6x6 kyynärää (13 m2). Sotamiehen vuosipalkka oli 50 kuparitaalaria ja hänelle kuului lisäksi ruodun talojen maista erotettu puolen tynnyrin (1/4 ha) kokoinen kylvöala, kaalimaa sekä sekä kahden kuormanalan niitty  .

Sodat ovat ihmiskunnan turhimpia keskintöjä, ja Ruotsin 1700-luvulla ns. ”Kustaan sota” 1788-90 älyttömistä älyttömimpiä. Tähän sotaan näyttää Johankin osallistuneen. Sodan tarkoitus ilmeisesti oli, että Kustaa III:n romahtanut suosio olisi kasvanut ja vaikeuksissa olevan valtion talous parantunut. Kustaa arveli tilanteen sopivaksi hyökätä Venäjän kimppuun 1788, kun tämä samanaikaisesti kävi sotaa Turkkia vastaan.


Venäläisillä oli vain 6.000 miestä Pietaria suojelemassa. Ruotsin armeijalla on taas 18.000 sotilasta Suomessa ja sitä vahvennettiin vielä 8.000:lla miehellä Ruotsista. Ongelmana oli nyt vain saada sota käynnistettyä, sillä peruslain mukaan kuningas ei voinut aloittaa hyökkäyssotaa, eivätkä säädyt olleet halukkaita luvan antamiseen. Kesäkuun lopulla tapahtuu sitten sopivasti laukaustenvaihtoa Puumalassa; todennäköisesti asialla oli venäläisiksi pukeutuneita ruotsalaisia.
Johanin joukko-osaston, Uudenmaan rykmentin, ensimmäinen pataljoona oli jo siirretty 12.6. mennessä Elimäelle; 23.6. oli yksi pataljoonista ryhmittäytynyt Ahvenkoskella ja toinen laitettu varuskunnaksi Svartholman linnoitukseen nykyisen Loviisan edustalla.


jatkuu

Kommentit

  1. Tässä on Uudenmaan Rakuunarykmentin lippu
    http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/lappeenranta/Kuvat/urrlippu.jpg
    ja tässä Uudenmaan Prikaatin lippu
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4a/UudPr_lippu.jpg
    Molemmissa on Uudenmaan vaakuna, ei Varsinais-Suomen.

    Nipo.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit