Väänäsiä

Pohjois-Savon suurimpiin talonpoikaissukuihin kuuluu Korhosen ja Miettisen suvun rinnalla Väänäsen suku, jota nimeä kantaa nykyään lähes 5.000 suomalaista. Nimi saattaa liittyä sanaan venäläinen, merkityksessä karjalainen tai kreikanuskoinen, tai nimen lähtökohtana voi olla joku nykyään jo unholaan jäänyt sana, käsite tai maastonimen alkuosa väänä, väänne tms.

Väänänen –nimestä on tietoja Juvalta, Pellosniemeltä, Rantasalmelta, Tavinsalmelta ja Vesulahdelta jo 1500-luvulta  . Eräs Antti Väänänen (Anders) oli perustanut talonsa 1540-luvulle mennessä Ruokoveden itärannan Väänälänrannan seuduille – hän oli tullut Kehvoon Rantasalmen Tuusmäeltä. Toisen itärannan talon ensimmäinen isäntä Lauri Väänänen (Lars) lienee ollut Kehvon Väänäsiä. Tavisalmen pitäjän (nyk. Kuopion ympäristö) vanhimmassa verokirjassa 1552 mainitaan eräs Antti Väänäin -niminen mies, joka on sinne arvattavasti etelästä tullut muiden uudisasukkaiden tavoin. Hänestä näyttävät Pohjois-Savon Väänäset polveutuvan.

Edellämainittu Antti Väänänen esiintyy Tavisalmen pitäjän Kehvon kylässä maanviljelijänä. Hän muodosti kahden muun talonpojan, Antti Korhosen ja Olli Ikäheimosen, kanssa yhtiön joka lienee saanut elantonsa kaskenpoltosta, kuten tapana oli. Yhtiön alue käsitti arviolta ehkä nykyiset Kuopion maalaiskunnan Kehvon, Väänälänrannan ja Hamulan kylät. Antti Väänäsen pojat ja pojanpojat siirtyivät eri tahoille. 1600-luvun alkupuolella näyttää suku jakautuneen juuri edellämainittuihin kolmeen kylään.

1600-luvun puolivälissä näkyy Väänäsiä myös Nilsiän Reittiön kylässä. Reittiön suvun kantaisänä voidaan pitää Matti Väänästä (Mats Wänäin), noin 1655 - k. 6.3.1745, jolla oli poika Lauri Väänänen (Lars Matsson Wänäin), 4.4.1693 - 31.12.1759.



jatkuu.....

Kommentit

Suositut tekstit