Hornien juuria

Olof Mattsinpoika oli ensimmäinet varmasti tunnettu jäsen siinä suvussa, jota myöhemmin 1500-lu-vulla alettiin kutsumaan nimellä Horn heidän vaakunakuvionsa mukaan, sarvi, ruots. horn, ja josta aikanaan tuli yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia sukuryhmittymiä.

Olof oli rälssimies, joka ilmeisesti omisti Halikon Joensuun, ruots. Åminne, tilan. Hän, ”Olaff Matisson", oli sinettitodistajana sovintolautakunnassa Paimiolla 11.2.1381, jolloin ratkaistiin muuatta Vartsalan tilaa koskevaa riitaa. Maanlahjoitusasioiden todistajan ominaisuudessa tapaamme hänet sitten 1398 kaksikin kertaa; Turussa 21.4. päivätyssä asiakirjassa Olof Mattsinpoika ja Mårten Abrahaminpoika luovuttivat neljä taloa Maskusta jälkimmäisen veljen Jakob Abrahaminpojan puolesta Vibruder Kortummelle ja 2.6. todisti Olof Mattsson sinetillään kuinka Stigulf Ragvaldinpoika lahjoitti tilan Liedossa Turun tuomiokirkolle.


Päivämäärällä 25.4.1400 ripustivat Olof ja eräs halikkolainen Klemet sinettinsä kauppakirjaan, kun Påvel Karpalainen Turussa myi Turun tuomiokirkolle 30 mk:lla rälssitilansa Halikon "Pyhässä". Vuonna 1404 oli Olof erotusmiehenä eräässä maakaupassa.
Samoin 18.3.1405 Paimion Vistan oikaisukäräjillä tuomittiin Olof menettämään verolle kuusi tankoa maata Paimion Sattelassa. Sinettitodistaja hän oli taas Turussa 1407 ja katselmusmiehenä Halikossa 23.6. 1410. Vähitellen joutui Olof yhä arvokkaampiin tehtäviin. 25.6.1415 hän oli jäsenenä Turun maaoikeudessa, joka siihen aikaan oli jonkinlainen ylin oikeusaste. Mukana oli Turun piispa Mauno II Tavast, linnapäällikkö Klaus Lydekenpoika sekä kihlakunnantuomareita ratkomassa heimoriitaa Sisä-Suomen erämaan metsistä.


Eräästä hänen poikansa Matts Olofinpojan asiakirjasta vuodelta 1438 käy ilmi, että Olof ja hänen vaimonsa ainakin silloin olivat kuolleet. Olof Mattsinpojan puolison nimi oli mahdollisesti Katarina  .

Olof Mattssonilla oli ainakin 5 lasta. Koska ne kaikki olivat poikia, on syytä otaksua näiden lisäksi olleen vielä tyttäriäkin, mutta niitä ei vain mainita missään:

1.    Matts Olofinpoika, Upsalan tuomiorovasti, eli vielä 1448. Hän möi veljiensä suostumuksella Kaarinan Littoisen tilan 100 mk:lla Turun tuomikirkolle 1438.
2.    Henrik Olofinpoika, sai 1407 rälssikirjeen Halikon Joensuuhun, avioitui Turun linnapäällikön tyttären Cicilia? Klausintyttären kanssa ja eli vielä 1448.
3.    Jakob Olofinpoika, rälssimies.
4.    Per Olofinpoika, Nauvon kirkkoherra, mainittiin 1447 sekä 1448.
5.    Jösse Olofinpoika, asemies, jonka talon Hans Dalhusen poltti 1429 ja asemies Gödik Fincke tappoi 1447.

jatkuu......


Lähteitä ja lisähuomioita;

Perhe- ja yleistiedot: JULLY RAMSAY, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-16), s. 180; V. J. KALLIO, Halikon historia (1930), s. 245, 246; REA 473. Suku haarautui Horn af Kanckas (runkosuku, kuoli nimilinjaltaan 1729), Horn af Åminne, Horn af Björneborg, Horn af Marienborg ja Horn af Ekebyholm –sukuihin ja siitä tuli myöhemmin Ruotsi-Suo-men korkea-aatelia. Naimakauppojen kautta suku liittyi myöhemmin Ruotsin puoleisiin aatelissukuihin ja edelleen muuallekin. Näin Halikon Horn-geenit ovat levinneet, paitsi suomalaisten jälkeläisten piirissä, myös mm. Ruotsin kunin-gashuoneeseen (prinsessa Ebba Bernadotte, o.s. Munck af Fulkila), Jugoslavian entiseen kuningassukuun (prinssi Pav-le ja hänen pojat), sekä kymmeniin mannereurooppalaisiin ruhtinas-, kreivi- ja muihin aatelissukuihin. OSMO DURCHMAN, Ätten Horns ättlingar inom furstehus, Genos (1934), s. 137-16.
1300-luvun viimeisten vuosien aikana oli Pohjolaan muodostettu ns. Kalmarin unioni. 1405 tuomittiin Suomessa takai-sin verolle sellaisia tiloja, jotka oli saatu tai oma-aloitteisesti otettu verovapaiksi rälssitiloiksi edellisen hallitsijan Albrekt Mecklenburgilaisen kaudella 1364-89  . Useimmat tilat palautuivat myöhemmin uudestaan rälssitiloiksi.
Ramsayn mielestä (s. 180) puolison nimi oli Kettavanniemen Katarina, Kallion mielestä (s. 245, 246) hän oli tuntema-ton. Jos Ramsayn oletus on oikea, niin silloin Katarina mainittii 1390 ja hän omisti Taivassalon Strömin. Hänen äitinsä oli siinä tapauksessa mahdollisesti Katarina Gudmarintytär ja hänen isänsä oli mahdollisesti omistanut Taivassalon ”Kettavaniemen” (Kettarsund?; ERIC ANTHONI, Finlands medeltida frälse och 1500-talsadel (1970), s. 68, 75, 88, 93, 224). Katarinan yhteydessä mainittu Taivassalon Kettarsund, myöh. Kettavasalmi, oli kirjattu aikakirjoihin jo 1326, silloisen Suomen päämiehen, ”capitaneus terrae Finlandiae” Mats Kettilmundinpojan testamentissa, jolloin eräs Johannes Munte oli saanut sen omistukseensa. Munte on arveltu olleen Uplantista kotoisin. Gudmar ei ollut erityisen tavallinen ni-mi; eräs Gudmar Gudmarinpoika mainittiin kihlakunnantuomarina 1374 Taivassalossa ja Kemiössä. Katarina olisi siis mahdollisesti ollut Gudmar Gudmarinpojan tyttärentytär ja Johannes Munte ehkä oli hänen esi-isänsä isälinjaa pitkin.

Kommentit

  1. Onko Sarvi-nimi suomennettu Horn-Nimestä?

    VastaaPoista
  2. Ei ainakaan tämän Horn-suvun nimestä.

    Tämän suvun mieslinjat sammuivat jo aikaa sitten.

    Sarvi on voinut syntyä ihan suomalaisena nimenä ilman mitään suomentamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Horn-sukua löytyy Eestistä nykyäänkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit