Eräs kylä Siuntiosta

Siuntion Lempaksen (ruots. Lempans, tai Lämpans) kylä löytyy asiakirjoissa jo 1442 nimellä "Lemptenby", 1498 "Lemptenaby" ja 1502 "Lempteby". Nimen selitys jää epävarmaksi, mutta se saattaa palautua ruotsalaiseen sanaan "lämm", eläinansa, tai henkilönimeen Lempo, Lemmitty, Lemmetyinen tai Lempe. Vuonna 1442 käytiin rajaa Lempaksen ja Lohjan Veijolan kylien välillä. Silloin sovittu raja on säilynyt meidän päiviimme asti rajalinjana siltä kohtaa nykyisten Siuntion ja Lohjan kuntien välillä, vaikka viimeisen vuoden aikana nämä pitäjät ovat yrittäneet yhdistyä.

Seuraavan kerran kylä mainittiin 1498, jolloin Lempansin asukkaat Jakob Erikinpoika ja Jens Olsinpoika, molemmat erään edesmenneen Tukholman porvari Ragvald Kampin veljenpoikia, kirjeessään Tukholman raadille vapauttivat Ragvaldin lesken Elinin kaikista perintövaatimuksistaan. Tämä Ragvald asui Tukholmassa jo 1470-luvulla, jolloin (1476) turkulaisporvari Hans Bengtinpojalla oli kahdeksan suolatynnyryn saatava Tukholmasta, velallinen oli "Raguald Campi". Näyttää siis siltä, että Ragvald oli nimenomaan kauppias, eikä esim. käsityöläinen.

Päivämäärällä 29.10.1544 oli taas yksi lempansilainen Tukholman raadin edessä. Anders Jönsinpoika - jonka talo myöhemmin sulautui Ersin taloon - luopui silloin omasta ja kanssaperillisten puolesta puolikkaasta puutalosta "Lillegrändenillä, jota kutsutaan Slottsgrändeniksi, kirkon pohjoispuolella" ("nordanför kyrkione udi Lillegränden, som kallas Slottsgränden"). Oman talonpuolikkaan hän luovutti toisen puolikkaan omistajalle Jakob Mårteninpoika Biskopille, joka oli saanut osansa vaimonsa tädiltä, Olof teurastajan vaimolta Birgitalta. Lempans mainittiin myös 1502 eräässä kauppakirjassa, kun Lempansin Olof Jönsinpoika osti peltoa Nackbölestä Norrbirken (Danskbackan) Tomas Olofinpojalta ja Lohjan Kiviniemen Axel Tomaksenpojalta.

Vuonna 1553 oli Lempansin kylässä 27 aikuista asukasta; yleensä arvioidaan, että lapset edustivat 1/3 asukkaista, joten kokonaismäärä oli n. 40, eli noin kuusi asukasta taloa kohti. Näistä taloista hävisi yksi 1580-luvulla ja kaksi taloa liitettiin Ersiin. Jäljelle jääneet olivat Ollas, Ers, Hannula sekä Jungas (Jungi). Talon nimi Ollas on henkilönimi Olofin genetiivi. Mahdollisesti oli talon nimenantaja se Olof Jönsinpoika, joka 1502 osti peltoa Nackbölestä. Ollaksen ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli kuitenkin Jöns Jakobinpoika, joka mainittiin siinä ominaisuudessa 1541-74. Hän saattoi patronyymistä päätellen olla Tukholmassa 1498 mainitun Jakob Erikinpojan poika ja siten porvari Ragvald Kampin veljen Erikin pojanpoika.

Kommentit

Suositut tekstit