Gjös

Erik Bertilinpoika omisti Pohjan Skitinbäckin (Skitnebäck, myöh. Nygård). Vuonna 1536 hän oli maankatselmusmiehenä. Aatelista ratsupalvelusta hän suoritti 1556 ja oli tutkintakäräjien jäsen 1564. Erik kuoli ennen 1567; hänen kerrotaan kaatuneen ratsumestarina Vännön luona Liivinmaalla. Erikin pojanpojanpoika Elias Grelssinpoika haki aikanaan 1644 paikkaa Ruotsin Ritarihuoneelta. Sitä varten hän esitti jäljennöksen rälssikirjeestä, jonka kuningas Kristoffer Baijerilainen olisi antanut Eliaksen isänisänisänisänisänisälle vuonna 1444, sekä lisäksi Pohjan pitäjän (tai Raaseporin) kihlakunnanoikeuden 1643 vahvistaman sukupuun, "Gjösenstiernornas slägtlinia". Näiden perusteella hän sai Ritarihuoneelta nimellä Gjösenstierna ”entisten Gjösien” paikan numerolla 279.

Sukupuun mukaan oli Erik Bertilinpojan isä nimeltään Bertil Erikinpoika. Mahdollisesti isä Bertil oli sama kuin saman niminen Rostockissa 1504 opiskeleva henkilö tai se Bertill Erikinpoika, joka 21.6.1571 sai vahvistuksen maanomistuksilleen, mm. kuninkaan hänelle lahjoittamalle Pohjan Persbölelle. Vuosiluvuista päätellen on kuitenkin vaikea uskoa, että Rostockin Bertil ja Persbölen Bertill olivat sama henkilö. Samaisen sukupuun mukaan oli Bertil Erikinpojan isä aikalaiskirjoissa mainitsematon Erik Jönsinpoika.

Tämän Erikin isä olisi ollut Jösse Olofinpoika, joka sai palveluksistaan kuninkaalleen ja maalleen Tukholmassa 10.8.1444 rälssikirjeen kaikelle omistukselleen kuningas Kristoffer Baijerilaiselta, "Jumalan armosta Ruotsin, Tanskan, Norjan, Vendien ja Gööttien kuningas, Reinin pfalzkreivi ja Baijerin herttua". Kantaisä-Jössen sanottiin olleen laivapäällikkö, skeppshöfvitsman. Kantaisä-Jösse oli mahdollisesti sama kuin se Viipurin vouti Jönis Olofinpoika, joka 1450 osti Porvoon pitäjän Haikon.

Erik Bertilssonin vaimo oli Anna Grelsintytär, jonka vanhemmat olivat nimismies Greger Mattsinpoika ja Margareta Boije. Annan toinen aviomies Erikin kuoleman jälkeen oli Olof Jakobinpoika (Stubbe-sukua). Olofkin kuoli 1584 mennessä, jolloin Anna mainittiin perijöiden joukossa. Anna vastasi vielä 1601 Siuntion Tjusterbyn rälssivarustelusta. Erikillä ja Annalla oli lapset:

1.    Beril Erikinpoika eli Bartoldus Erici, oli Laitilan kirkkoherra 1583-1604. Pso. Cecilia Hansintytär (Esping).
2.    Hans Erikinpoika, joka 1560 mainittiin rälssimiehenä yhdessä Skitinbäckin talossa; hänen isänsä Erik asutti samaan aikaan toista taloa. Hans suoritti aatelin ratsupalvelusta, oli ratsumestari ja kaatui Eitenstenin luona 1598.
3.    Olof Erikinpoika, joka yhdessä veljensä Hansin kanssa omistivat taloja Skitinbäckissä 1577.
4.    Nimettömäksi jäävä tytär ...Erikintytär, pso. Pohjan pitäjän Sällvikin asemies Hans Hansinpoika, Ulf-sukua.

Erikin ja Annan suku elää vielä nimilinjoiltaan Ruotsissa (Gjös).

Kommentit

  1. Minun vaarini,Josef Göös muutti nimensä jossain vaiheessa Göösistä Mäkeläksi,kuulopuheiden mukaan isäpuoli oli Mäkelä,en löydä vaarini isää Daniel Göösiä,Iitin kirkonkirjat eivät tunne.On vaikea hakea kun en tiedä vaarini syntymäkuntaa,oli syntynyt 1862.On tämä melkoista palapeliä.terveisin,Airi Eloranta

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit