Lisää Jägerhorn af Storby -suvusta

Mårten Filpunpoika oli vielä alaikäinen 1466, koska hän ei osallistunut sisarensa proventtilahjan hyväksyntään. Hänet mainittiin ensimmäisen kerran viimeisenä huomenlahjatodistajana Knut Bitzin häissä 1485. Mårten ei silloin vielä käyttänyt sinettiä, koska hänellä ei ilmeisesti ollut omaa sellaista. Naantalissa 1498 hän kuitenkin käytti veljensä sinettiä, veli Jöns oli ilmeisesti kuollut jo silloin. Mårten otti ilmeisesti myös Naantalin luostarin taloudenhoitajan tehtävät hoitaakseen veljensä jälkeen. Mårten oli elossa vielä 1511, jolloin hän oli maankatselmuslautakunnan viides rälssimiesjäsen Loimaalla. Mårtenin vaimon nimi jää tuntemattomaksi; heillä oli lapset:

1.    Olof Mårteninpoika, main. 1530-40, omisti puolet Isostakylästä sekä maata Brunilassa, Kuuslahdessa, Raisiossa ja Laitilassa, pso. tuntematon. Ks. alla.
2.    Nimetön tytär, pso. Jöns Påvelinpoika (Jöns Paulinpoika Ysokyla).
3.    Nimetön tytär, joka möi osuutensa Isonkylän kartanosta Jöns Påvelinpojalle, oli Pietarsaaren kirkkoherra Jacobus Blomenin emännöitsijä.


***

Olof Mårteninpoika omisti puolikkaan Isostakylästä. Hän sai 1530 kruunun luvalla lunastaa Naantalin luostarilta Brunilan ja Kuusilahden, jotka hänen isoäitinsä oli lahjoittanut tyttäriensä ylläpitoon. Olof omisti myös maata Raision Tahvion kylässä (Tanskila, myöh, Friisilä, ilmeisesti alunperin Olofin isänäidinisän Peder Dansken maita) sekä tilan Laitilan kylässä. Olof oli maakuntakatselmusmiehenä Mynämäellä 1536 ja elossa vielä 1542. Siitä huolimatta, että kirjallisuudessa esiintyy erilaisia vaihtoehtoja Olofin vaimon henkilöllisyydestä, jää tämän nimi kuitenkin ratkaisematta. Heillä oli lapset:

1.    Peder Olofinpoika, laivuri ja kauppias, k. noin 1592, pso. tuntematon. Ks. alla.
2.    Mårten Olofinpoika, vaakunassa metsästystorvi, Juhana herttuan palveluksessa 1562-63 Turun linnassa asemiehenä ja henkivartijana, pysyen uskollisenä herttualle loppuun saakka tämän konfliktissa Eerik-kuninkaan kanssa, syytettiin kuningas Eerik XIV:n tuomioistuimessa kuolemman syksyllä 1563, koska “oli Turun piirityksessä kantanut nurjaa kilpeä”. Mårten tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin, otti osaa Tanskan sotaan 1560-luvulla, osallistui 1570 alkaneeseen Venäjän retkeen, nihtien päämies Turun linnan päällystössä 1574, kuolllut n. 1592 tai 1599 jälkeen, 1.pso. Kristina Sigfridintytär (Vilken), 2.pso. tuntematon.
3.    Anna (isännimeä ei mainita), eli leskenä Kuuslahdessa 1571-73, 1.pso. Henrik Tomaksenpoika, 2.pso. Mårten Jakobinpoika Resois (ehkä sama kuin Naantalin porvari Mårten Friis).
4.    Tytär, pso. aateliton Tomas Mattsinpoika, mahdollisesti luostarin lampuoti, vuokraviljelijä, jonka omaksi 1557 merkittiin 2/3 Brunilasta.

***

Peder Olofinpoika omisti Isonkylän sekä Pöytyän Haverin talon. Hän oli laivuri ja kauppias, joka 1571 vei Tukholmaan neljä tynnyriä silakoita ja 6 tynnyriä krampesilliä, kuivattua kalaa. Hänet nimitettiin merkinnässä “laivuri Peder Olofinpojaksi Maskun Vanhastakartanosta” (“skipper Peder Olsson i Gambl-gård i Masko sockn”) – Maskussa ei kuitenkaan ollut Vanhaakartanoa, mutta Maskun seurakunnan Isonkylän kartanon vanhaa osaa voitiin ehkä sellaiseksi nimittää. Vuonna 1572 hän vei Tukholmaan 16 tynnyriä silakoita ja nimitettiin silloin “Raision pitäjän Isonkylän Peder Olsinpojaksi” (“Reso sockn; Peder Olsson j Storabyn”).

Kirjallisuudessa liitetään Pederiin sotilasarvo “käskynhaltija”, esim. Suvanto 1976: “Myöhempinä vuosina Pietarikin antautui sotilasuralle...”. On kuitenkin epätodennäköistä, että hän vanhoilla päivillä yllättäen olisi kelpuutettu sotilaspäällystöön, joten tämä pitänee käsittää niin, että Peder jossain vaihessa toimi kruunun laivurina, joko omalla tai muulla aluksella: olihan esim. 1570-95 menossa raju sota Moskovaa vastaan. Peder kuoli n. 1592. Hänen vaimonsa jää tuntemattomaksi, mutta heillä oli ainakin poika Hans Perinpoika.

***

Hans Perinpoika omisti Isonkylän Isotalon ja Rymättylän Metsäkylän rälssitalon. Hans eli vielä 1616, mutta oli kuolleena 1629. Hänen puolisonsa oli Margareta, Lindelöf-sukua, joka eli leskenä 1642 Isotalossa. Heillä oli lapset:

1.    Hans Hansinpoika, Isontalon omistaja, hukkui kevätjäihin 1641, lapseton, pso. Sidonia Footangel.
2.    Lars Hansinpoika Jägerhorn af Storby, aatelislippueen kornetti, ks. alla.

***

Lars Hansinpoika oli aatelislippueen kornetti. 1634 hänet otettiin Ruotsin ritarihuoneelle nimellä Jägerhorn af Storby no. 19. Lars omisti Rymättylän Metsäkylän sekä veljensä kuoleman jälkeen Isotalon. Valtiopäiväedustajana hän oli 1642 ja hän sai 1649 läänitykseksi Merimaskun Kaukalan tulot. Larsin vaimo oli aatelistytär Hebla Stiernkors, ns. nuorempaa sukua. Hebla toi liittoon Taivassalon Siusluodon, ruots. Sjusholm, tilan ja Nousiaisten Sukkisten kartanon. Lars k. 1655 ja Hebla 1680. Heillä oli lapset:

1.    Hans Jägerhorn af Storby, kapteeni Turun läänin ratsuväkirykmentissä, k. 1690, pso. Juliana de la Chapelle.
2.    Klas Jägerhorn af Storby, majuri Pohjanmaan rykmentissä, k. 1693, 1.pso. isänsä serkku Märta Lindelöf, 2.pso. Beata Lindelöf.
3.    Lars Jägerhorn af Storby, elossa vielä 1695.
4.    Anna Jägerhorn af Storby, k. 1680-luvulla, pso. Gustaf Friesenskiöld.
5.    Hebla Jägerhorn af Storby , k. 1697, pso. ratsumestari Arvid Anckarsköld.
6.    Maria Jägerhorn af Storby, 2.pso. 1673 Nousiaisten khra Gustaf Allenius.

Kommentit

  1. Onko Rymättylässä myös Metsäkylän kartano, vai sekoitetaanko se Raision Metsäkylään?

    VastaaPoista
  2. Hyvä kysymys; tämä sama tieto toistuu monessa eri paikassa, enkä nyt osaa vastata varmuudella.

    VastaaPoista
  3. Eeva Matinollin Rymättylän historiasta en löydä Metsäkylän kartanoa, vaikka pitäjän historiaa kirjassa varsin perustellisesti selvitetään.

    VastaaPoista
  4. Entistä oudompaa.....täytyy kaivaa pari vanhaa Genosta esille ja selvittää lähdeviitteiden kautta mistä oikein on kyse

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit