Nimenvaihdos

Gustaf Henrik Willstedtin tyylikäs
puumerkki torpparisopimuksessa
Eräs Karjalohjan Katteluksessa asuneen räätäli Gabriel Granrothin ja hänen vaimonsa, rusthollarin tytär Maria Elisabet Dahlmanin monista lapsista oli poika Gustaf Henrik. Hän syntyi syyskuussa 1810 ja noin 17 vuoden iässä hän sai rengin pestin Lohjantaipaleen Ylhän l. Ylhäisten rustholliin. Sieltä hän muutti renkinä Mailan Norrvikiin 1830 sekä edelleen Pyölin Nikuun 1832. Lopulta Gustaf Henrik oli Tallaan Alitalossa renkinä vuodesta 1833 vuoteen 1844.

Tallaan aikoina hän löysi vaimokseen Pipolan torpparin tyttären, Maja Stina Tammelander, jonka sukunimi kirjoitettiin myös muodossa Tamlander. Gustaf Henrik Willstedt sai rengin elämästä tarpeekseen vuoden 1844 paikkeilla ja kirjoitti tuolloin kontrahdin tullakseen Karjalohjan Pappilan Korvenmäen torppariksi.

Tämä torpparisopimus löytyy nykyään helposti Digitaaliarkistosta Karjalohjan pitäjää ja pappilaa koskevien asiakirjojen joukosta. Vain eräs asia saattaa hämmentää kokematonta sukututkijaa. Vuosien 1838-1844 rippikirjassa on Gustaf Henrikille ja Maja Stinalle merkitty neljä lasta; Maria Lovisa, Johan Gabriel, Engla Christina ja Amalia Gustava. Kuitenkaan näitä jälkeläisiä ei löydy HisKin avulla, mikäli käyttää isän kohdalla hakuavaimena nimen osaa "Wil". Rippikirjan tarkempi tiirailu antaa yksinkertaisen selityksen.

Gustaf Henrik oli alunperin sukulaistensa tavoin nimeltään Granroth, mutta otti syystä tai toisesta käyttöön myös nimen Willstedt päätyen lopulta käyttämään pelkästään viimeksi mainittua. Niinpä em. lapsoset löytyvät helposti Granroth nimellä, kun taas Korvenmäellä syntyneitä jälkeläisiä täytyy etsiä Willstedt -nimellä. Vastaavia tapauksia löytyy useitakin, myös Karjalohjalta. Kuten tässäkin tapauksessa, en ole niille aina löytänyt mitään "järjellistä" syytä. Nimi on vain yksinkertaisesti otettu käyttöön eikä sille löydy sen kummempaa selitystä. Vain vähän aikaa sukututkimusta harrastaneelle nämä nimenvaihdot käyvät hyvästä aivojumpasta, mutta pidemmälle ehtinyt lienee jo tottunut kaikenlaisiin yllätyksiin sukututkimuksen loppumattomilla poluilla.

Kommentit

Suositut tekstit