Sukulaistytön kirje lehdelle


Eräs kaukaisista sukulaistytöistäni oli Suomusjärven Laperlan Vähäperheen talossa asuneen puuseppä Kaarle Nikolai Heinosen ja hänen vaimonsa Hilda Aleksandra Menanderin vuonna 1899 syntynyt tytär Hellen Hedvig. Tosin kastettujen luettelossa etunimenä on Hellin. Tyttösen sukujuurista löytyy koko joukko alueen suurimpien rusthollien ja talojen isäntiä. Onpa mukana myös hieman aatelisiakin esivanhempia, sillä Hellenin isänisän äidinäidin isä oli Kiskon Leilän kylän rusthollari Abraham Lunderberg. Hänen isoisänsä isä oli ollut Casper von Lund, joka tuli Leilään Ruotsista vuoden 1621 paikkeilla. Tästä suvusta olen tainnut kirjoitella viime vuosien aikana useammankin kerran.

Hellen Hedvigillä oli onni syntyä maailmaan, jossa kaikilla halukkailla oli mahdollisuus käydä kansakoulua. Isä Kaarle Nikolai, joka oli muuttanut sukunimensä toukokuussa 1906 Kaunistoksi, antoi Hellenin käydä koulua Suomusjärvellä. Loppusyksystä 1909 oli tyttö ehtinyt jo neljännelle luokalle. Hän oli varmasti luokkansa innokkaimpia oppilaita näin jälkikäteen ajatellen. Hellen nimittäin lähetti "Walistuksen lasten lehteen" seuraavan kirjeen;



Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi. no 5, 4.11.1909




Kaarle Nikolain velipoika Viktor oli tullut Vähäperheen rusthollariksi 1800-luvun loppupuoliskolla velipuolensa Johan Gustafin jälkeen. Miesten äiti oli Maria Christina Eliaksentytär, joka oli syntynyt Hintsalan Sipulin talossa. Hän oli kaksi kertaa naimisissa. Molemmat puolisot olivat Vähäperheen rusthollareita ja heistä ensimmäinen oli Henrik Johan, jonka isä Henrik Johan Berghäll oli ollut naapuritila Isoperheen ratsutilallinen. Henrik Johanin kuoltua Maria Christinan nai Edvard Mikonpoika, joka oli kotoisin Kiskon Vilikkalan kylän Tobin talosta.

Kahden puolisonsa kanssa Maria Christina Eliaksentytär sai yhteensä kahdeksan lasta, joista yksi oli tyttö. Henrik Johan Vähäperhe oli kuollut syksyllä 1850, kun taas Edvard Mikonpoika menehtyi alkuvuodesta 1880. Maria Christina eli tämän jälkeen Vähäperheen talossa leskenä ja poistui tästä ajasta maaliskuussa 1894.

Kaarle Nikolain perheessä asusti 1890-luvulla myös täysvei Edvard Heribert. Vaimonsa Hilda Aleksandran Heinonen kävi hakemassa Kosken kappeliseurakunnasta. Kun sitten etsii Hildan vanhemmat ao. pitäjästä, ei Hellen Kauniston innokkuutta tarvitse enää enempää miettiä. Hellenin äidinisä oli opettaja/koulumestari Frans Oskar Menander, joka asui perheineen Kosken Tl Tuimalan Isotalossa. Sinne he olivat tulleet Hinnerjoelta, joka puolestaan oli Frans Oskarin vaimon, Maija Stiina Martintyttären kotipitäjä. Kirjallista lahjakkuutta oli suvussa yllin kyllin, sillä Frans Oskarin isä oli lukkari ja kirjailija Adolf Menander Kodisjoelta. Perilliset olivat luultavasti koko lailla itseoppineita, sillä Adolfin isoisä oli muurarimestari Kuhmalahdella.

Kommentit

  1. Terve

    Satuimpa löytämään juttusi. Olen nykyinen Vähänperheen isäntä. Riku Vihtori Vihervaara.

    Vanhempani ovat kanssa vanhoista papereista jotain suvusta selvittänyt ja jotkut mainitsemasi nimet ovat heille tuttuja. Meillä on vielä tallella ko. aikakaudelta joitain papereitakin. Mielenkiintoista luettavaa...

    Terveisin Riku
    riku.vihervaara@stockmann.com

    VastaaPoista
  2. No jopas sattui! Ilmeisesti perheesi on ao. henkilöiden jälkeläisiä vai.....?

    VastaaPoista
  3. Äitini Tuula Vihervaara tietojen mukaan Viktor oli Isoisäni Frans Vihtori Vihervaara isä. Frans taasen on isäni Matti Vihtori Vihervaaran isä, eli suvussa ollaan. Minulla on myös pikkusisko Taru katariina Vihervaara.

    VastaaPoista
  4. Jaahas, olemme käsittääkseni kaukaisia sukulaisia keskenämme Suomusjärven Ahtialan Haralin 1700-luvun alun isäntien ja emäntien kautta.....Täytyy tulostella vaikka tuonne Facebookin puolelle joku sukupuu aiheesta!

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa hienolta... Äitini Tuula Vihervaara on face kaverini ja hän niinostui myös selvittelemään aihetta nähtyään tämän. Kutsu ystäväksi vaan, niin pääsette juttuun.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit