Tanskalaisten sukua

Tanskan Etelä-Jyllannin, tansk. Sönderjylland, herttua Valdemar nimitti sönderborgilaista Frellav Haakonsenia   palvelijakseen, ”famulus”, antaessaan tälle rälssivapauden 7.12.1334. Tämä on vanhin säilynyt rälssikirje Tanskassa. Erään lähteettömän tiedon mukaan kuoli Frellav 1357 Sönderborgissa. Frellavin puolison nimeä ei tiedetä, mutta hänellä ainakin kolme lasta. Vuoteen 1363 mennessä kuollut Hakon Frellavsen oli isänsä tavoin Valdemar-herttuan palveluksessa. Nicolaus Frellavi mainittiin panttaustodistajana 1369 ja lienee nimen latinalaisesta muodosta johtuen ollut pappi. Kristiern Frellavsen mainittiin 1369-82; hänestä lisää alla.


Ensimmäinen maininta Kristiern Frellavsenista on joulukuun lopulta 1369, jolloin Etelä-Jyllannin herttua Henrik panttasi hänelle kahden pitäjän verotulot. Kristiern asui 1372 kotitilallaan Ribessä ja hänet mainittiin Ribehusin linnaherran drotsi Henning Lembeken voutina 1377 ja vielä 1382. Kristiern hankki ympäristöstä tiloja ja panttauksia sekä toimi tuomarina. Hän sai 1408 pormestarilta ja raadilta todistuksen siitä, että oli ”hyvien ritareiden ja nihtien sukua”, ”gode riddare och knaegte”. Kristiern kuoli 20.1.1418 ja haudattiin Riben tuomiokirkkoon.

Hän oli ollut naimisissa kaksi tai kolme kertaa. Ensimmäisen puolison nimeä ei tiedetä. Liitosta syntyi viisi lasta. Tytär Hildeborg, joka kuoli viimeistään 1419, naitettiin ritari Baerneke Skinkelille, Fyn saaren Hindsgavlen päällikkölle. Poika Frellav Kristiernsen mainittiin 1415-19; hän ehkä oli sama kuin 1410 mainittu Skanörin päällikkö Frylle. Poika Håkan Frille muutti Suomeen. Tytär Kristina, joka kuoli viim. 1469, oli sitä ennen todennäköisesti ollut naimisissa linnapäällikkö Henning van Hafnin kanssa. Viides lapsi, poika Klaus Kristiernsen, mainittiin Riben kaniikkina ja aarkkiteininä 1419 – 1454. Suvun myöhempien polvien usein käyttämä lisänimi Frille on muodostettu patronyyminimestä Frellav.

Kristiernin toinen puoliso oli Ermegaard Eggardsdotter (Altena). Toisen liiton lapsia olivat: ritari, valtaneuvos Eggerd Kristiernsen; ritari, valtaneuvos, linnapäällikkö Johan Kristiernsen (alias Johan Frille alias Henikinus Kristiernsen Fode); sekä tytär Taleke.

Kristiernillä oli vielä kolmaskin, nimeltään tuntematon puoliso; heillä ei liene ollut lapsia.

jatkuu.....



Kaikki perhetiedot perustuvat artikkeleihin ERIC ANTHONI - HANS GILLINGSTAM, Frille, ÄSF 1:2 (1965), s. 227-229 ja ERIC ANTHONI, Ätten Frille och dess frändskap med Magnus Tavast, HTF (1952), s. 103 – 122.  Näissä artikkeleissa on lueteltu sekä tanskalainen että suomalainen lähdetieto hyvin yksityiskohtaisesti. Ks. myös kirjaa JULLY RAMSAY, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (1909-16), s. 133.

 
Riben horisontti ehkä näytti tällaiselta jo Frellav Haakonsenin, Kristiern Frellavsenin ja Håkan Frillen aikoihin 1300- ja 1400-luvuilla. Dominoivana tekijänä on 1200-luvulla rakennettu tuomiokirkko. Ainakin Kristiern haudattiinkin tuomiokirkkoon.

Tanskan länsirannikon Ribe on yksi Pohjolan vanhimmista paikkakunnista. Se mainittiin jo noin vuonna 850, johon mennessä se jo oli merkittävä kauppapaikka. Riben piispanistuinkin toimi jo viimeistään 948. Nykyinen tuomiokirkko oli valmis n. 1255. Sen varsinainen torni on Maria-torni, mutta näkyvämpi on kantikas, yli 50-metrinen Porvaritorni – rakennettu asukkaiden turvaksi vihollisia ja luonnonvoimia vastaan.

Tuomiokirkkoon on haudattu mm. kuninkaat Erik (1137) ja Kristoffer (1259). Ribessä sijaitsee myös yksi Pohjolan vanhimpia kouluja, jo 800 vuotta sitten toiminnassa ollut Ribe Katedralskole. Mahdollisesti Frille-suvun miehetkin kävivät siellä hankkimassa voudin- ja tuomarintoimissaan tarvittava luku- ja kirjoitustaitoa.

Kommentit

  1. Frille, Eggert

    http://runeberg.org/dbl/5/0452.html

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit