analytics

Tarvasjoen Kotiseutuyhdistyksestä

Tarvasjoen uomaa kotiseutuyhdistyksen luontopolun varrelta
Joskus 2000-luvun alussa aika oli kypsä sille, että Tarvasjoelle saatiin kotiseutuyhdistys. Heikki Mustamäen, Timo Prusilan ja Lauri A.O. Heimosen tarmokkuuden ansiosta kokoontuivat asiasta kiinnostuneet maaliskuussa 2000. Lopputuloksena oli uuden yhdistyksen perustaminen, jota vetämään ryhtyi Mustamäki varamiehenään Heimonen. Sihteeriksi tuli Prusila. Lisäksi hallitukseen valittiin Marja Mattila, Kristiina Laine-Vähätalo, Risto Sipilä ja Kalervo Mäkinen. Heillä kaikilla oli aitoa kiinnostusta kotiseutua kohtaan sekä myös näkemystä tarvasjokelaisuudesta. Hieman myöhemmin mukaan kutsuttiin Antti Isotalo, Jukka Saari, Sakari Kännö ja Juha Vuorela. Useista nimiehdotuksista pisimmän korren veti Tarvaiset.

Niin voi jo arvata, lähti Tarvaisten toiminta vauhdikkaasti käyntiin. Ensimmäiseksi kunnan omistuksessa ollutta lainamakasiinia ryhdyttiin kunnostamaan toimivaksi tilaksi. Museovirastolta saadulla erikoisluvalla makasiinin kaksoisseinään saatiin tehdä ovi, jotta viljasalvojen seinille voitiin tehdä näyttelytilat. Tätä ennen, kesällä 2001, toteuttiin museon yläkertaan Tuu, tuu, tupakkarulla -nimellä kulkenut näyttely, joka oli osa Härkätien paikallismuseoiden hanketta. Tämä näyttely onnistui hyvin tullen niin suosituksi, että se palkittiin Varsinais-Suomen Vuoden museotekona 2002. Niinpä se jätettiin pysyvästi makasiinin toiseen kerrokseen. Alakerrassa päätettiin järjestää vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.

Toinen merkittävä aktiviteetti Tarvaisille muodostui kesällä 2005 avatusta Luontopolusta, joka kiemurtelee pitkin Tarvasjoen uomaa osin syvässäkin jokilaaksossa keskellä pitäjää. Luontopolkua varten rakennettiin maastoon pitkospuita, portaita ja opastauluja. Viimeksi mainittujen teossa saatiin arvokasta apua koulun opettajilta. Tarvaiset hoitaa Luontopolkua keväästä syksyyn talkoovoimin kunnan avustaessa kustannuksissa.

Kuten kotiseutuyhdistyksen kuuluukin, on Tarvaiset kerännyt kotiseututietoutta, järjestänyt retkiä oman pitäjän historiallisille paikoille, tehnyt muistotauluja ja kustantanut kotiseutuaiheisia kirjoja. Uusimpana projektina on loppuvuodesta 2011 aloitettu Tarvasradio, joka kokoaa yhden nettiportaalin alle kaikkea Tarvasjokeen liittyvää materiaalia. Tarvasradion toimintaa voi osallistua kuka tahansa ja sen odotetaan nousevan yhdeksi kulmakiveksi Tarvaisten toiminnassa pitkällä aikavälillä.

Vuoden 2012 alussa päättyi Heikki Mustamäen uhrautuva ja uuttera työ yhdistyksen puheenjohtajana tehtävän siirtyessä Juha Vuorelalle. Kesän näyttelyinä jatkuvat viime vuonna laajalti palstatilaa saanut "Tarvasjoki sodassa" sekä uutena "Karjalaisten monet evakkotaipaleet". Myös ensin mainittu näyttely on saanut täydennyksiä ja on täten entistä monipuolisempi. Luontopolulle on asenettu uuden opasteet, jotka ovat Sakari Kännön käsialaa. Pitäjän kesäjuhliin mennessä ilmestyy lisäksi Hannu Mansikkaniemen omakohtaisiin lapsuuden kokemuksiin perustuva kirja "Ain niil jottaan sattuu".

Puheenjohtajuudessa tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta huolimatta Tarvaiset toivoo riveihinsä entistä enemmän nuorempia, aktiivisia jäseniä. Tarvasradio tarjoaa erityisesti alle parikymppisille luontevan kanavan aivan uudenlaiseen kotiseudun eteen tehtävään työhön. Tekemätöntä työtä on paljon ja yhdistyksen täytyy varmistaa, ettei ikääntyvä ydinjoukko väsyisi taakan alla. Tarvasjoen kunnan itsenäisyyden lopun häämöttäminen tekee kotiseutuyhdistyksestämme entistä tärkeämmän identiteetin vahvistajan. Se on yksi lenkki siinä työssä, jolla tuleville sukupolville jätetään kaunis ja viihtyisä asuinympäristö. Samalla tallennetaan ikiomaa historiaamme, jotta isien ja äitien työ ei koskaan unohtuisi.

2 kommenttia:

  1. Kuntaliitokset ovat näköjään nykypäivää. Palatkaamme siis historian havinaan...Liitetään osa tai kokonaan Marttilaa ja Tarvasjokea takaisin ikivanhaan Paimioon. Niinhän se vanha historia menee. Jos on tarvetta uusiutua nykypäivästä, niin palatkaamme historian havinaan.

    VastaaPoista
  2. Tarvasjoki ei ole koskaan kuulunut Paimioon. Viimeksihän se oli osa Marttilaa ja hyvin kauan sitten, joskus 1200-luvulla Marttila kuului Uskelan suurpitäjään.


    Ainoa luonteva suunta Tarvasjoelle on nykyisellään Lieto tai mieluummin tietysti Turku

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus