analytics

Prunkkalan papin saarna

Auran kirkko 2.7.2010
Tarvasjoella kerrotaan kansantarinaa naapurissa sijainneen Prunkkalan kappelin eli nykyisen Auran papista, joka oli sunnuntaina kirkkoon mennessään löytänyt elävän pääskysen aidan raosta. Hän oli ottanut sen mukaansa taskunsa pohjalle.

Saarnatessaan sitten kirkossa Pyhästä Hengestä oli hän todennut seurakunnalleen;







"Te epäuskoiset pakanat, te ette koskaan usko minun sanojani. Jos minä sanon, että Isä on, niin te ette usko sitä. Jos minä sanon, että Poika on, niin te ette usko sitä. Jos minä sanon, että Pyhä Henki on, niin te ette usko sitäkään,

Jos minä sanon, että Pyhä Henki on, niin te ette usko sitäkään. Mutta jotta te uskoisitte, minä tahdon näyttää teille elävän Pyhän Hengen. Ja minä näytän teille elävän Pyhän Hengen."

Samalla pappi otti taskustaan pääskysen aikoen laskea sen lentoon, mutta lintuparka olikin tällä välin kuollut. Silloin pappi lisäsi äskeiseen lauseeseen; "Perkele, se onkin jo kuollut!"



Prunkkala oli suhteellisen nuori kappeli, sillä se tuli erotetuksi Liedon emäseurakunnasta vasta vuonna 1636. Vasta 1908 se määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta tämä toteutui vasta 1917. Varsinaista virkapappia Prunkkalalla ei koskaan ollut, sillä ensimmäinen oma sielunpaimen oli vuosina 1777-1819 kappalaisena työskennellyt Samuel Montin. Hänen jälkeen ehtivät kappalaisina ollut herrat Johan Strandell, Erik Almberg, Gustaf Granström, Matias Waldstedt, Johan Holmberg, Isak Tamminen, Juho Koskinen ja viran viimeinen haltija Otto Tupala. Virka nimittäin lakkautettiin 1908. Kappalaisen apuna tai tilalla työskenteli vuosien 1805-1896 välillä 16 ylimääräistä pappia, kukin vain vuoden pari kerrallaan.

Kuvassa näkyvä Auran nykyinen kirkko on vuodelta 180. Sillä oli ainakin kaksi edeltäjää, joista ensimmäinen saattoi olla rakennettu jo 1500-luvun puolella. Järjestyksessä toinen kirkko oli hirsistä salvottu pitkäkirkko. Mainituista hirsistä tehtiin aikanaan asuinrakennus, joka sijaitsee vielä nykyisinkin Turun Kakskerrassa. Kuvan kirkon suunnitteli ja piirsi A. Almfeld Tukholmassa, mutta rakennusmestarina toimi legendaarinen Mikael Piimänen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus