Veikko Palomaa

Teosofia on yksi monista uskonnollisista liikkeistä. Kirjailija ja toimittaja Veikko Palomaa oli tärkein yksittäinen henkilö, joka levitti tätä maailmankatsomusta työväenliikkeen keskuuteen 1900-luvun alkupuolella. Hän oli käynyt Turun klassista lyseota kevääseen 1889, mutta joutui eromaan oppilaitoksesta tunnustettuaan olevansa aviottoman lapsen isä.

Veikko eli alun perin Kustaa Viktor Vahlsten toimi tämän jälkeen kiertelevänä kirjakauppiaana ja mm. sahatyöläisenä. Hän otti 1891 baptistisen kasteen ryhtyen Turun baptistien suomenkielisen saarnakoulun opettajaksi. Palomaa osoittautui hyvin omintakeiseksi ajattelijaksi ajautuen vähitellen teosofian pariin Pekka Ervastin ja Jean Boldtin Uusi Aika -lehden innoittamana. Kuultuaan ensin mainitun esitelmän alkoi Veikko Palomaa pitämään omia teosofisia esitelmiään Helsingin Sörnäisten työväenyhdistyksen tiloissa.

Loppuelämänsä Palomaa omisti teosofialle tienaten leipänsä toimittaja, kirjailijana sekä suomentajana.

Monissa lähteissä Kustaa Viktorin, joka suomensi nimensä vuonna 1907, sanotaan syntyneen 28.2.1865 Sauvossa suutari Hemming Vahlstenin ja Helena Wallin lapsena. Tosiasiassa hän lienee syntynyt Paimiossa 7.3.1865, minne perhe oli muuttanut Angelniemeltä. Kustaa Viktorin kastetta ei tosin löydy sen kummemmin Angelniemen, Paimion kuin Sauvonkaan kirkollisista dokumenteista. Paimion isä Hemming on merkitty irtolaisten joukkoon, joka kuitenkin teki työkseen suutarin ja satulasepän hommia.

Heikki Hemming Vahlsten oli syntynyt elokuussa 1829 Marttilan Ruskolaisten kylän Tyyrin talon Hurtilan torpassa. Hänen sukujuurensa ovat sekä isän että äidin puolelta vahvasti Marttilassa. Ensimmäisen avioliittonsa Heikki Hemming solmi 1854 Justiina Heikintyttären kanssa, joka oli kotoisin Karinaisten kylän Tilkaisten rusthollin Töngön torpasta. Justiina menehtyi kolmisen vuotta myöhemmin jättäen jälkeensä tytär Vilhelmiinan, jota Paimion rippikirjoissa mainitaan heikkomieliseksi.

Suutari Vahlsten otti uuden puolison Marttilan Pappilan mailla syntyneestä Helena Kaarlentytär Wallista. Pariskunnalle syntyi neljä lasta, jotka kaikki olivat poikia. Perhe vietti hyvin liikkuvaa elämää, sillä näistä veljeksistä vanhin, Kaarle, syntyi Ypäjällä, Kustaa Viktor ja Juho Oskar Paimiossa sekä kuopus Frans Vilhelm Raisiossa. Viimeksi mainitussa pitäjässä Vahlstenit asuivat vuosina 1872-1875, kunnes palasivat takaisin Paimioon.

Kustaa Viktor eli myöhempi Veikko Palomaa meni 1893 naimisiin torpparin tytär Hedvig Sofia Korpisen kanssa. Tästä avioliitosta syntyivät sympaattiset nimet saaneet lapset Hellä, Siviä, Vieno Helinä, Oiva Aate, Ihanne, Aine Gustaf ja Aine. Heidän lisäkseen vireälle miehellämme oli viisi aviotonta lasta; Rauha (k. lapsena), Rauha, Arvo Kaino Veli ja Pieni Muisto. Pienokaisten nimet kuvastavat erinomaisesti hänen maailmankatsomustaan. Toisaalta Palomaa tuli tunnetuksi suhtautumisestaan ajan sukupuolimoraaliin. Hän esitti Työmies -lehdessä kesällä 1902 ajatuksen avioliitottomasta yhteiskunnasta. Yksiavioisuus oli hänen Palomaan mielestä luonnotonta. Sen sijasta piti suosia "vuoroviljelystä" ja "ristisiitosta". Niinpä vaimon muutettua pois yhteisestä kodista Palomaa otti luokseen emännöitsijän, joka sitten synnytti em. aviottomista lapsista kolme.

Kommentit

Suositut tekstit