analytics

Amnell -sukuisia Pusulassa ja Nummella

Joskus 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa sekä Nummen Järvenpään kylän Hurun talossa että Pusulan Anttilassa otetaan käyttöön sukunimi Amnell. On hieman vaikeaa sanoa, kummassa tämä tapahtui ensin.

Pusulan rippikirjoihin nimi Amnell ilmestyy vasta vuosien 1838-1844 niteeseen. Tuolloin entiselle kuudennusmiehelle, Anttilan isäntä Henrik Matssonille, on ikään kuin jälkikäteen merkitty tämä sukunimi. Haudattujen luettelossa nimi mainitaan jo maaliskuussa 1835 Henrikin ja hänen vaimonsa Eva Sofian lapsen, Karl Fredrikin kuoltua. Näin ollen voisi olettaa Amnellin tulleen käyttöön 1830-luvulla tältä osin - kts. myös alempaa.

Nummen Järvenpään Hurulla, jonka toisintonimi on ollut Ryöppy ja myöhemmin 1800-luvulla Koivu, Amnell esiintyy ensimmäinen kerran vuonna 1828. Tuolloin vihittiin torpparin poika Johan Amnell ja Leppäkorven Linnun rusthollin rengin tytär Eeva Lemberg. He asuvat Mäkilän torpassa Hurun mailla, mutta rippikirjaniteestä 1822-1829 sukunimeä ei löydy. Vasta vuosina 1844-1850 pidettyyn niteeseen on isäntä Johan Eliasson varustettu Amnell-nimellä. Samalle sivulle on merkitty myös Johanin velipoika Evert, joka sitten käyttääkin äitinsä sukunimeä Heerman.

Koska sukunimikäytäntö vakiintui vasta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, saattoivat henkilöt ennen vanhaan käyttää elämänsä aikana useita eri nimiä. Tässäkin tapauksessa käy niin, että Evertin siirtyessä Järvenpään kylä Yli-Perttulin talon isännäksi, tulee hänestä Amnell. Jotta asiat eivät olisi liian helppoja, on em. Evertin ja Johanin isä Elias käyttänyt sukunimeä Landen mennessään naimisiin Karjalohjan Mustlahdelta kotoisin olleen Helena Heermanin kanssa. Luultavasti tässä tapauksessa on kyse papin tekemästä erehdyksestä tai muusta vastaavasta. Landen -suku nimittäin asui Nummen Järvenpään kylän Uotilan rusthollissa. Sukututkijan onkin syytä olla erittäin tarkkana, varsinkin jos tekee selvityksiä pelkän HisKin avustuksella. Edellä mainittuja Heerman/Amnell/Landen -kuvioita pystyy tutkimaan kunnollisesti vain rippikirjojen avulla.


Oliko sitten Pusulan Anttilan ja Järvenpään Hurun eli Ryöpyn välillä joku yhteys, joka aiheutti Amnell-nimen käytön niissä molemmissa? Vastaus tähän kysymykseen on hyvin yksinkertainen, sillä Hurun isäntänä 1800-luvun alussa olleen Elias Johanssonin vaimo Brita Henriksdotter oli kotoisin Anttilasta.


Mistä sitten keksittiin nimi Amnell? Tässä tapauksessa alkuperä on jäljitettävissä omien päätelmieni mukaan vuonna 1761 Pusulan Anttilassa syntyneeseen Jakob Jakobssoniin, joka tuli ylioppilaaksi Turussa kesäkuussa 1786 nimellä Jacobus Amnell (Nylandus). Myöhemmin Jakob Amnell toimi pappisviroissa mm. Loimaalla ja sen kappeliseurakunnissa. Oltuaan hetken Loimaan vt. kirkkoherrana sai hän nimityksen Laitilan kirkkoherraksi vuonna 1816. Rovastin arvo Jakobille myönnettiin 1835 ja lopulta hän ehti olla pari vuotta vakituisena lääninrovastina ennen kuolemaansa tammikuussa 1843. Hänen jälkeläisiään olivat mm. Tottijärven kappalainen Berndt Amnell, Haminan kadettikoulun pastori Jakob Johan Amnell ja apulaispappi Frans Amnell. Viimeksi mainittu toimi mm. oman isänsä apulaisena, mutta joutui eroamaan virasta "kivulloisuuden" takia.

4 kommenttia:

  1. Sain mieheni sukulaisilta seuraavan tiedon Oscar Amnellin (7.5.1876 - 20.2. 1957) isästä: Gustav Amnell (27.10.1837 - 12.1.1924 [otti käyttöön sukunimen, isä käytti nimeä Johan Johansson] oli renkinä esivanhempiensa jo vuodesta 1636 viljelemässä talossa. Talon nimi oli Huru, nykyään Koivu ja se on edelleen saman suvun hallussa. Ajan tavan mukaan vanhin poika on saanut maatilan ja nuoremmat saivat etsiä toimeentulonsa muualta.

    VastaaPoista
  2. Olen alkanut koota My Heritage -sukupuuta myös mieheni äidin suvusta. Mieheni isoisän isoisän tytär syntyi 2. joulukuuta 1829 Nummella. Hänet kastettiin seuraavana päivänä Frederica Amnelliksi. Pappi käyttää näin juhlallisessa tilanteessa isästäkin nimeä Johan Amnell kirkonkirjamerkinnässä. Usein käytettiin vain isännimeä Johan Johansson. Länsi-Suomessa on usein vaikeaa tietää, mikä perheen sukunimi on. Mutta papit tunsivat laumansa sukunimet, ja ihmiset tiesivät nimensä. Frederican viisi vuotta nuorempi pikkuveli Gustaf, mieheni äidin isoisä, alkoi käyttää sukunimeä Amnell säännöllisesti.

    VastaaPoista
  3. Täällä on kuva kirkonkirjan kohdasta.https://www.flickr.com/photos/amnellanna/44574690891/in/datetaken/

    VastaaPoista
  4. Tiedoksi, Vihdoinkin löytyi jotain, jota läksin etsimään:tietoja mieheni äidin suvusta. Olen etsinyt sitkeästi ja löytyi Alanne-niminen mies, mieheni serkku joka oli suomentanut nimensä Amnell Alanteeksi. https://www.geni.com/…/Hjalmar-Antero…/6000000057673217821
    Hjalmar Antero (Jalmari) Alanne is Matti Tapio Amnell's second cousin once removed! Hjalmar Antero (Jalmari) Alanne is Oscar Adolf Amnell's first cousin once removed!
    Matin isoisä sanoi olevansa tästä talosta. Hän oli oikeassa.
    "Isännän suku, jonka aikaisempi nimi oli Anmell, on hallinnut tilaa Uudenkaupungin rauhasta (1721) saakka. Hänen esi-isänsä ovat sen viljelykset raivanneet. --Kunta Nummi. Kylä Järvenpää. Tilan nimi Koivu [Talo myös nimellä Huru = Ryöppy ] Tilanne vuosi 1931. Omistaja Jalmari Alanne , Iida o.s. Virtanen Lisätietoja Koivu, 43 km Lohjan asemalta ja 45 Lohjan kauppalasta. Isäntänä v:sta 1918 Jalmari Alanne ja emäntänä v:sta 1926 Iida o. s. Virtanen. ." Lähde Suomen maatilat, I osa 29 November 1897
    Järvenpää, Koivu., Nummi, Finland
    Immediate Family:
    Son of Johan Adolf Johansson Amnell and Amanda Lovisa Amnell
    Husband of Ida Emilia Alanne
    Father of Antti Alanne; Eeva Alanne; Pentti Alanne; Lauri Alanne and Mikko Alanne
    Half brother of Juhana Hjalmar Amnell; Oskar Alexius Amnell; Heino Johannes Amnell; Karl Walfrid Amnell; Tyyne Aleksandra Amnell and 1 othersJatkuu. — Pinta-ala 125,19 ha. Siltä puutarhaa peltoa 53,04, viljeltyä laidunta 8, metsää 60,75 ja joutomaata 3 ha. Pelloista s tasaisia savi- ja hiekkamaita ja 1/3 suota. Salaojitettu 10 ha. Kun talo isonjaon järjestelyn yhteydessä tämän vuosisadan alussa siirrettiin nykyiseen paikkaan, pois kylästä, sijoitettiin rakennukset viljelysten keskustaan. V. 1902 tehty päärakennus peltojen ympäröimällä mäellä. Viljelyskasvit sijoitetaan vapaasti. Pellosta oli 1929 puolikesantona 2,5 ha, vehnää kasvamassa 2, ruista 2, kauraa 12, ohraa 1,75, perunaa 2; rehujuurikasveja 1,5 ja heinää 29,29 ha. Tilan mailla menestyvät vehnä ja ruis, edellisestä saatu 15 16:n ja jälkimmäisestä 12:n jyvän satoja. Juurikasveja on useina vuosina korjattu 70—80 000 kg ha:lta. Kotieläimiä: 5 hevosta, 28 lehmää, 20 sikaa, 4 lammasta, 150 kanaa ja 2 mehiläisyhteiskuntaa. Karja LSK-rotua. Säännöllisesti lypsäneiden lehmien keskituotanto v. 1926 3 000 kg 3,87 %:n maitoa. Paras lehmä antoi 1929 4 101 kg maitoa ja 159,6 kg rasvaa. Siat SY-. lampaat kajaanilais- ja kanat leghornrotua. Tärkeimpinä tulolähteinä lypsykarjan-, sian-. ja kananhoidon tuotteet. Maidon ostajana osuusmeijeri. Lihaa, munia ja perunoita myydään helsinkiin. Tilan metsää, jossa kasvaa enimmäkseen havupuita. hoidetaan suunnitelman mukaan. Valo- ja voimasähkö Pitkäkosken Sähkö Oy:ltä. Tilalla on sirkkelisaha ja kotitarvemylly. Omistaja Pitkäjärven osuuskassan jäsen

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus