Pisu

Peltolan siirtolapuutarhaa elokuussa 2012
Turussa Ilpoisissa on laaja siirtolapuutarha, joka leviää mm. historiallisen Pisun talon maille. Aivan vieressä oli myös Kakkaraisen kylä, mutta kainot entisen pääkaupungin asukit päättivät lopulta nimetä nämä seudut uudelleen. Näin me nykyajan ihmiset tunnemme alueen Peltolana, joka turvallisempi, jos kohta tylsempi nimi.


Pisu oli ainakin 1800-luvulla Turun maistraatin palkkatalona, jota isännöivät aivan "tavalliset" talolliset. Esimerkiksi 1850-luvulla Pisun isäntänä oli Liedosta kotoisin ollut Jaakko Matinpoika Lindroos, joka oli vuonna 1848 nainut talon edellisen isännän tyttären, Ulrika Vilhelminan.

Jaakko oli syntynyt Liedon Pokkolan Pakurlan talossa, mutta muuttanut 1848 Hyvättylässä sijainneen kestikievarin isännäksi. Samaan aikaan hän sitten meni naimisiinkin ja pariskunnan ensimmäiset lapset syntyivät Liedossa. Tämä Jokelan kestikievari sijaitsi nykyisen Liedon keskustaajaman tuntumassa, kun taas Pakurlan talo oli muutamia kilometrejä Hämeen Härkätietä Tarvasjoen suuntaan mentäessä tien oikealla puolella.


Koska sattuneesta syystä olen viime aikoina vieraillut Peltolassa usein, alkoi Pisun historia kiinnostaa. Kuten niin monesti ennenkin, löytyy yhtä asiaa ylimalkaisesti katsoessa kaikenlaista muuta kivaa. Turussahan oli tämän viikon maanantaina aamuyöstä erittäin raju ukonilma, joka aiheutti erityisesti vesivahinkoja. Sanomalehti Åbo Tidningar kertoo heinäkuun 14. päivän numerossaan kaksi viikkoa aikaisemmin sunnuntaina tapahtuneesta majesteettisesta ilmiöstä, "ett majestätiskt fenomen". Heinäkuu alkoi Turun seudulla ennen kokemattoman trombin riehuessa. Tämä ilmavirtaus kulki asessori Melartsin huvilan kohdalta Luolavuoreen päin, sieltä Ilpoisten kylän pelloille sekä edelleen Pisun ylitse. Tästä aikalaisten mieliin hyvin jääneestä tapahtumasta on em. lehdessä hyvin seikkaperäinen kertomus.

Toinen mukava huomio Pisun lietolaista isäntää selvittäessä osui silmiin Hyvättylän eli nykyisen Liedon kirkonkylän Jokelan kestikievaria koskevalta rippikirjan sivulta vuosilta 1845-1851. Talon mailla olleen Kuppilan torpparina oli tuohon aikaan "kyrksnickare" Erik Lindholm, joka oli saanut vaimokseen Kiskon pitäjässä syntyneen Anna Greta Uhrin. Viimeksi mainittu oli vihkimisenaikaan syksyllä 1841 piikana Hakulan kylän Ketolan talossa, kun taas Erik asui Nuolemossa.


Anna Gretan (s. 1820) vanhemmat olivat Kiskon Lapin kylän Alhaisten rusthollin lampuoti Anders Uhr ja hänen vaimonsa Maria Pihra. Sekä Anders että Maria kuuluivat ns. vallonisukuihin, joiden esivanhemmat tulivat Suomen rautaruukkien palvelukseen lähinnä Ruotsin kautta.

Tämän hieman sekavan esityksen pohjana on ajatus siitä, että historiallisiin paikkoihin tutustuessa ei koskaan tiedä, mistä loppujen lopuksi itsensä löytää. Tällä kertaa tarina lähti Pisun talolta, johon minulla ei ennen tämän vuoden elokuuta ollut mitään kosketuspintaa. Lopulta päädyin pariskuntaan Uhr/Pihra, joiden on täytynyt tuntea omia, suoria esivanhempiani, sillä he asuivat lähes naapureina Kiskon pitäjän Uudenmaan puoleisessa osassa.

Kommentit

Suositut tekstit