analytics

Pari puumerkkiä

Joskus hyvin pienikin ja lähes merkityksetön löytö voi olla todella hauska. Tällä kertaa sellainen osui silmiini Kiskon seurakunnan tammikuun toisena päivänä vuonna 1738 pidetyn kirkonkokouksen pöytäkirjasta. Kyseisen dokumentin allekirjoittajien joukosta löytyy nimittäin peräti kaksi suoraa esivanhempaani; Suomusjärven Arpalahden rusthollari Simon Gudmunsson ja Lahnajärven Reukan talollinen Johan Jöransson. Vaikka pöytäkirjan tekijä onkin kauniilla käsialalla kirjannut miesten nimet, ovat he saaneet omakätisesti piirtää puumerkkinsä niiden alle.

Eräällä tapaa tämä löytö on ensimmäinen konkreettinen osoitus esi-isieni elämästä. Vaikka Arkistolaitoksen digitoima pöytäkirja on puhtaaksi kirjoitettu versio vuodelta 1808, se ei vähentäne puumerkkien arvoa.

Simon Gudmunsson on piirtänyt eräänlaisen M-kirjaimen, jossa on alaviiva. Reukan Johan on tyytynyt kolmeen pystysuoraan viivaan. Molemmat isäntien suvut olivat hallinneet talojaan jo hyvin pitkään, sillä esimerkiksi Arpalahden väkeä voidaan seurata aina maakirjojen aloittamiseen saakka vuonna 1540.
Lahnajärven Reukalla sama suku oli isännöinyt ainakin vuodesta 1629 lähtien.


Puumerkillä ja myöhemmin nimikirjoituksella on ollut uskomaton voima. Mikään dokumentti ei vielä tänä päivänäkään ole lainvoimainen ellei sen alle ole vedetty osapuolten nimiä. Vaikka tekninen kehitys on ollut valtavaa, pidetään vanhanaikaista kynällä tehtyä merkintää edelleen kaikista voimakkaimpana symbolina sopimuksen synnystä.

Täytyypä lähimmän vuoden aikana oikein urakalla etsiä muiden suorien esivanhempien puumerkkejä tai jopa omakätisiä nimikirjoituksia. Niitä voi bongata vaikkapa perukirjoista, sillä Simon ja Johan saivat piirtä puumerkkinä kuudennusmiesten ominaisuudessa.

7 kommenttia:

  1. Vielä 1921 torppari piirtää vinon ruksin allekirjoitukseksi lohkotilan lainhuuto pöytäkirjaan.

    VastaaPoista
  2. Onko tämä tulkittava niin, että he eivät osanneet kirjoittaa edes nimeään — vain puumerkin?

    VastaaPoista
  3. Ilman muuta on kyse siitä. Pitkälle 1800-luvulle iso osa kansasta oli kirjoitustaidotonta.

    Nämä herrat syntyivät 1600-luvun lopulla, joten heillä ei ollut mahdollisuuksia koulusivistykseen.

    VastaaPoista
  4. He eivät olleet kuitenkaan välttämättä lukutaidottomia.

    VastaaPoista
  5. Olisi pitänyt laittaa linkki toiseen kohtaan, jossa kerrotaan, että ainakin 1700-luvun alussa syntyneet torpparitkin saattoivat olla luku- ja kirjoitustaitoisia.

    http://blogisisko.blogspot.fi/2008/12/luku-ja-kirjoitustaitoinen-1700-luvun.html

    VastaaPoista
  6. Juha, laitan vielä yhden linkin, sillä aihe on minusta hyvin kiinnostava.
    http://blogisisko.blogspot.fi/2008/09/hggman-tarkka-greer-lukutaito-ja.html
    Loistava käsiala tuolla kirjurilla näytteissäsi.

    VastaaPoista
  7. Kyllä, näitä asiakirjoja on helppo lukea.

    VastaaPoista

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus