Hunajaista


Tässä kuussa saimme lukea lehdistä, miten ranskalaisten mehiläisten hunaja on muuttunut väriltään siniseksi. Koska mehiläisiä on hoidettu hunajan takia jo vähintäänkin tuhansien vuosien ajan, teki mieli silmäillä Auranmaata tämän elinkeinon osalta.

Ainakin 1900-luvun alkuvuosina Marttilan pitäjässä insinöörit August ja Hjalmar Erlund niittivät mainetta erinomaisina hunajantuottajina. Heitä kehuttiin reippaiksi järkiperäisen mehiläishoidon harjoittajiksi, jotka hoitavat tehtäväänsä "huwilla ja menestyksellä". Erlundit olivat menetelmiltään hyvin moderneita kasvattajia. Omien sanojensa mukaan Erlundien mehiläistarhana oli koko Marttilan pitäjä!

Niinpä kesällä 1903 miehet toimittavat markkinoille 700 kiloa hunajaa, jonka kilohintana tuohon aikaan oli noin kolme markkaa. Tämä vankan tuotannon pohjalla oli sen seuraaminen, mitä maailmalla ja erityisesti Amerikoissa tapahtui mehiläistarhauksen alalla. Vaikka jotkut maatalouden ammattilaiset epäilivät hunajantuotannon mahdollisuuksia koleassa ilmastossamme, luottivat insinöörit tulevaisuuteen vahvasti.

Pastori Vuorio Ikaalisista oli
yksi maamme lukuisista hunajantuottajista
Kuva Siipikarjanhoito-lehti 1.10.1908
Augustin ja Hjalmarin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Edvard Erlund sekä vaimonsa Vendla Vivika Sjölin. August oli pojista vanhempi ja syntynyt Turun lähellä Maarian pitäjässä vuonna 1877. Pikkuveli Hjalmar oli neljä vuotta nuorempi ja syntynyt Orimattilassa. Hjalmarin elämä oli hyvin erikoinen, sillä hän työskenteli asianajajana Helsingissä, Seinäjoella ja Viipurissa. Viimeksi mainitussa kaupungissa hänet tapaa myös vt. tullitarkastajana 1920-luvun alkupuoliskolla. Puolisonaan Hjalmarilla oli Aleksadra Marie-Sophie Henriksson. Miehen loppuelämä on jäänyt hieman tuntemattomaksi, sillä Erlund lähti ulkomaillle. Luultavasti hän kuoli Kiinassa.

Isoveli August omisti koneliikkeen Helsingissä, mutta työskenteli sittemmin maanviljelijänä ja erityisesti mehiläistenhoitajana. Hän kuoli Espoossa vuonna 1962. Augustin puoliso oli insinöörintytär Anna Silander.

Augustuksen ja Hjalmarin isoveli Fredrik syntyi 1874. Hänestä tuli ylioppilas Turussa, jonka jälkeen hän opiskeli Mustialassa agronomiksi. Työuransa hän teki maatalouskoulujen opettajana ja kansanopiston johtajana. Hän hoiti myös kahta suurtilaa Kaarinassa ja Särkisalossa kuollen keväällä 1962. Fredrikin vaimo oli Ada Aleksandra Tallgren.

Kolme veljestä ja heidän isänsä tekivät melkoiset urat, jos ottaa huomioon vaatimattoman sukuperän. Poikien isoisä oli nimittäin merimies Josef Erlund. Silti Edvard sai opiskella itsensä ylioppilaaksi työskennellen lopulta 15 vuotta Loimaan tuomiokunnassa (1885-1900). Isä Edvard kuoli Marttilassa lokakuun viimeisenä päivänä vuonna 1900.

Mitä tulee hunajan tuottamiseen Auranmaalla, niin samoihin aikoihin reilut sata vuotta sitten koskelaisen Eeli Nurmen "parasta lingottua kukkaishunajaa" myi Turussa Eemil Suvanto Aninkaistenkatu kuudessa. Sanomalehti Uusi Aurassa joulun alla 1906 korostettiin, että "uusia lasipurkkeja saapunut vast'ikään".

Prunkkalassa eli nykyisessä Aurassa hunajaa tuotti mm. herra Artturi Marttila. Vuoden 1908 jälkipuoliskolla hänelle sattui ikävä tilanne turkulaisen apteekkari Randenin kanssa. Kyseinen apteekkari oli tilannut Marttilalta 25 kiloa tätä herkkua, mutta toimitettuaan tilauksen perille, sai myyjä kuulla hinnan olevan liian kalliin. Marttila pyysi kolme markkaa kilolta, mikä tuohon aikaan oli kohtuullinen hinta. Koska kauppoja ei tilauksesta huolimatta syntynyt, veti Artturi Marttila Randenin oikeuteen. Nyt joutuikin Randen pulaan. Oikeus määräsi tämän maksamaan oikeuskuluja ja korvauksia Marttilalle 80 markkaa hunajan jäädessä kuitenkin myyjälle. Näin 75 markan sijaan menetti Randen 80 markkaa eikä edes saanut kaipaamaansa tavaraa.

Kommentit

Suositut tekstit