Vahvat ja voimakkaat

Paraisten kirkko - Suomi : kuvalehti kansalle. no 6, 01.06.1910
Tämän kirkon lattian alle haudattiin useita Starck-sukuisia

"Stark" (vahva, voimakas) on ollut paljon käytetty lisä- ja mahdollisesti sukunimikin hyvin pitkään. Esimerkiksi keskiaikaisessa Suomessa tavataan Ahvenanmaan Sundin pitäjässä 1431 Per ja Nils Starckasson, vuonna 1447 eräs Michel Starke joka möi Varsinais-Suomen Rekijoen tilansa Naantalin luostarille, Uudenmaan Karjaalla 1450 Laurens Starke ja 1457 Peder Starke, vuonna 1452 eräs Olof Starck joka asui Satakunnan Lapin pitäjän Lapijoen kylässä, sekä eräs Varsinais-Suomen Paraisten Olof Starck, jonka poika Henrik mainittiin Tukholmassa 1479-80 hirttotuomion saaneena kirkkovarkaana.

1500-luvulle tultaessa asui Paraisten Mälössä Henrik Olofsson Starcker (Stormälön saari on hieman Paraisten kirkolta länteen). Henrik suoritti aatelisvaruspalvelua 1556, 1562, 1567 ja 1575 (toisen tiedon mukaan 1554 ja 1562). Hän allekirjoitti 1566 aatelisten uskollisuusvakuutuksen kuningas Juhana III:lle.

Henrikin isä oli vanhojen, epävarmojen sukuluetteloiden mukaan Olof Persson, joka omisti Nauvon Käldingen ja Paraisten Mälön. Saman sukuluettelon mukaan oli hänen puolisonsa nimeltään Cecilia. Olofin veljet olivat nähtävästi Hans Persson Uskelan Fulkkilasta, joka möi 1530 ostotilansa Ahvenanmaan Sundin pitäjässä rälssimies Henrik Jönssonille. Hänen vaimonsa Karin oli Pohjan pitäjän rälssimiehen Anders Boijanin tytär eli ns. Boije -sukua) sekä Tomas Persson Nauvon Käldingestä, joka teki aatelisvaruspalvelua ainakin 1556 ja vielä 1567.

Olof Perssonin isä (ja Henrik Olofsson Starckerin isoisä) oli samojen sukuluetteloiden mukaan Nauvon Käldingessä kotiaan pitävä Per Persson, jonka vaimo oli Fulkilan Karin (Karin till Fulkila).

Sukutarinan mukaan oli Henrikin lapsia Michel Henriksson (mainitaan vain vanhassa sukutaulussa) sekä Tomas Henriksson. Rälssikatselmuksessa 1588 sanottiin, että Tomas oli "vain nauvolaisen talonpojan jälkeläinen"; ilmeisesti hän ei ollut pystynyt varustamaan ratsua kruunun käyttöön. Hänet mainittiin kuitenkin vieraiden joukossa Turun linnassa 1601. Tapaus liittynee Kaarle-herttuan (vuodesta 1604 kuningas Kaarle IX) kolmanteen käyntiin Suomessa, jolloin tämä osallistui 3.1. alkaneeseen aatelis- ja virkamieskokoukseen.



jatkuu huomenna....

Kommentit

Suositut tekstit