Lisää taustatietoja Vihdin Olin -suvun asuinsijoista

Ruskelan kylässä Vihdin etelälaidalla oli 5 taloa vuonna 1550; 3 taloa vuonna 1580 ja 2 taloa (Rusko eli Isotalo sekä Sälli) vuonna 1600. Kuten muuallakin, väheni taloluku 1500-luvun puolivälin jälkeen – syy lienee ollut vv. 1570-95 pitkä ja kuluttava sota Venäjää vastaan, ns. pitkä viha. Koko alkuperäinen 5-taloinen kylä sijaitsi silloin nykyisten Ali- ja Yli-Ruskojen välissä n. 100-150 metriä Salmijärven (Kortjärven) koillisrannalta, jossa vieläkin on nähtävissa asumusten jälkiä.

Nimi Ruskela on mielenkiintoinen. Päätteestä –la voidaan olettaa, että kylän nimi on annettu esim. Rusko-lisänimisen henkilön mukaan (vertailun vuoksi: esim. eräs Mikael Ruskonpoica asui Maskussa 1447), tai se voi mahdollisesti olla muodostettu Ambrosius-nimestä. Sana ”ruskea” tarkoitti aikoinaan punertavaa; esim. Agricola käytti termiä ”aamurusko” punertavasta aamutaivaasta, vuoden 1642 Biblia määritteli kananmunan keltuaisen ”ruskuaiseksi” ja Juslenius 1745 kirjoitti ”ruskea”, kun hän tarkoitti punoitusta. Punainen merikin oli vielä varsin myöhään nimeltään ”Ruskea meri” ja karjalainen ”ruskia neitsyt” –sanonta tarkoittaa punaposkista, verevää tyttöä. ”Rusko” (”ruskid”) oli keskiajalla myös yleinen nimitys ruskealle tai punertavalle lehmälle, härälle, hevoselle tai turkikselle, joten ehkä kylässä oli ollut sen värisiä eläimiä tai punatukkaisia asukkaita. Itse sana ruskea lienee esiintynyt jo kantasuomen kielessä, sillä se merkitsee samaa asiaa edelleenkin myös eestin- että saamenkielissä.

Ruskela-niminen kylä esiintyy Tuusulassakin (molemmissa pitäjissä on Ruskelan lähistöllä mielen-kiintoista kyllä myös Siippoo-niminen paikka); jotain yhteistä saattaa olla nimien synnyn osalta, tai sitten molemmat nimet tulivat jo valmiina uudisasukkaiden mukana ehkä jo 1200- tai 1300-luvulla Päijät-Hämeestä tai Varsinais-Suomesta, jossa kummassakin esiintyy Rusk- alkuisia paikkakuntanimiä.

Jotkut tutkijat pitävät kaikkia Musta- ja Ruskea- alkuisia paikannimiä osoituksena vanhasta saamelaisasutuksesta. Ruskelan alueella tai lähistöllä olikin ehkä joskus ennen suomalaisia ollut metsäsaamelaisten asutusta päätellen siitä, että Ruskelan eteläpuolella oleva ylänköalue on nimeltään Nuuksio eli Nuoksi, ruotsiksi Noux, saamenkielen joutsen-sanan ”njukca” mukaan. Vihdissä on myös esimerkiksi saamesta johdettu Moksi kylän nimenä, talon nimenä Kuortila ja maastonimenä Kapsaoja. Mutta jo paljon, paljon ennen mahdollisia saamelaisia tai suomalaisia on Ruskelassa liikuskellut muunkinlaisia ihmisiä, sillä kylän alueelta on löytynyt kaksikin kivikautista asetta.

Ensi viikolla päästään jo Olin -sukuun saakka!


Kommentit

  1. Rusko nimestä.Kiikalan Pirilän kylässä on Rusko niminen sukutila,ollut saman suvun hallussa,ainakin 1554 luvulta saakka.viidestoista sukupolvi on kasvamassa.kommentin kirjoittaja 13:sta polvi. Jussi Rusko

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit