Väittelytilaisuus Turussa vuonna 1831

Finlands Allmänna Tidning 14.5.1832
Yksi kuuluisan kemian professori Johan Gadolinin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Hedvig Thilemanin lapsista oli vuonna 1797 syntynyt Jakob Algot. Poika opiskeli vuodesta 1808 lähtien Turun katedraalikoulussa päästen ylioppilaaksi 1815. Opiskeluvuosien, väitöskirjojen ja kaiken muun jälkeen hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa kesäkuussa 1832.

Mainittu väitöskirja aiheutti aikanaan melkoisen skandaalin. Kävi nimittäin niin, että teologisen moraalin professorinvirkaa hakivat sekä Jakob Algot Gadolin että kymnaasinrehtori J.M. Sundvall. Viimeksi mainittu oli pohjalaisten ylioppilaitten suosikki. Tuohon aikaan tapana oli, että kilpahakijat julkisesti puolustivat kyseisen viran saamiseksi tekemäänsä väitöskirjaa.

Gadolin sai väitellessään varsinaisilta vastaväittäjiltä lempeähkön arvostelu, mutta yllättäen ylimääräiseksi vastaväittäjäksi ilmaantui dosentti A.A. Laurell. Hän aikoi sanojensa mukaan todistaa Gadolinin väitöskirjan epätieteelliseksi ja kokonaan kelvottomaksi. Hegeliläisellä dialektiikalla Laurell sai Gadolin lopulta kiedottua niin tarkkaan verkkoon, ettei tämän auttanut kuin ilmoittaa, ettei halua enää vastata Laurellin asiankuulumattomuuksiin (syllogismer, som ej hörde till saken). Tähän Laurell huusi;

"Ergo es Judaeus (olet siis juutalainen)!"

Jakob Algot vastasi, että kun tällaisia väitteitä ruvettiin esittämään, hän ei katsonut olevan syytä jatkaa väittelyä ja Laurellinkin tuli lopettaa se. Useat kuulijoista, joilla oli ollut alunperin pahoja aikeita Gadolinia kohtaan, alkoivat silloin repiä saamiaan väitöskirjan kappaleita ja puristamaan niitä palloiksi. Yksi sellainen heitettiin katederia kohti, ilmeisesti tarkoituksena osua väittelijään, mutta pallo putosikin ensimmäisen vastaväittäjän, R.V. Frosteruksen päähän. Frosterus nousi, kääntyi ja sanoi;

"Tämä on niin pohjalaisten kaltaista!"

Huomautus sai yhä useampia paperipalloja lentämään. Vararehtori Ursin nousi penkille seisomaan kehoittaen yleisöä noudattamaan järjestystä ja säädyllisyyttä. Nähdessään kandidaatti Ehrströmin repivän omaa väitöskirjan kappalettaan hän lisäsi;

"Tällaista ei olisi voinut odottaa kandidaatti Ehrströmiltä!"

Tämä vastasi voivansa tehdä omallaan mitä haluaa. Kandidaatti J.V. Snellman huusi samalla kovalla äänellä;

"Tavallisesti niitä käytetään paljon pahempaan!"

Tästä episodista seurasi pitkällisiä rettelöitä Pohjalaisen osakunnan ja Frosteruksen välillä.


Lähde : V. Helanen - Pohjalainen osakunta vv 1828-1852, Helsinki 1937

Kommentit

  1. Akateemista arvokkuutta ja perinteitä noudattaen luonnollisesti…

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit