Vihdin Ruskelan Olin-suvun juuria

Vihdin vanhimmat veroluettelot ovat 1540-luvulta. Eräs Erik Larsinpoika mainittiin vv. 1540 – 1576(81) isäntänä siinä talossa, joka myöhemmin tultiin tuntemaan Ruskelan Isotalona tai Ruskona. Hän saattoi hyvinkin olla jälkeläinen niille uudisasukkaille, jotka 1200- tai 1300-luvulla olivat asuttaneet kylän maat. Kylän neljä muuta isäntää olivat nimeltään Mårten Klemensinpoika, Lasse Poolinpoika, Peder Hemminginpoika ja Hemming Olsinpoika. Kaikki maksoivat 1/6 veron, joten kylässä oli ehkä alunperin ollut 6 taloa.
Peltotöitä 1500-luvulla
Kuva Olaus Magnuksen teoksesta
Historia de gentibus septentrionalibus (1555).

Ruskelan kylän isännät Lars, Erik, Peer ja Morten sakotettiin 1.10.1563 siitä, että olivat vastoin lakia ja oikeutta ottaneet Hulttilan Micheliltä ja Järvenpään Olofilta niityn, joka tuotti 8 talvikuormaa heinää. Koska Ruskela alun alkaen oli kirjattuna Enäjärven veropiiriin, oli kylän asutus ehkä alun perin tullut lännestä päin, Hulttilasta tai Järvenpäästä.

Vuoden 1571 ns. hopeaveroluettelo kertoo myös hieman Ruskelan kylän (luettelossa "Ruskell by") isäntien irtaimistoista: Erik Larsinpojalla oli 2,5 naulan (hieman reilu 1 kg) edestä kuparia, 2 hevosta ja 6 lehmää, mutta ei härkiä, lampaita, pukkeja, vuohia tai sikoja; koko verotettava irtaimisto vastasi 58 mk 3 ½ äyriä. Erik oli tämän perusteella aika mukavasti toimeen tuleva; varallisuus jäi alle Vihdin keskiarvon, joka oli 71 mk 9 äyriä, mutta ylitti esim. Lohjan ja Siuntion keskivarallisuutta, joka oli alle 50 mk. Ruskelan kylän muilla isännillä (Lars Nilsinpoika, Morthen Perinpoika ja Per Hendersinpoika) ei ollut yhtään verotettavaa omaisuutta.

Kuten jo edellä todettiin, niin 1500-luvun loppu oli kovaa aikaa. Vuoden 1572 köyhäinluettelossa mainittiin Ruskelasta, että Per Hemminginpoika (pitänee olla Hendersinpoika) ja Morten Perinpojan talot olivat autioita köyhyydestä. Erik Larsinpojallekin oli ilmeisesti käynyt huonosti, koska hänen talostaan sanottiin, että se oli kylmillään vv. 1584-86. Sana "kylmillään" tarkoitti, että talo oli asuttuna, mutta veronmaksukyvytön. Vaikka hänen poikansa Markus ilmeisesti oli isäntä jo vuodesta 1577 lähtien, merkittiin tähän luetteloon kuitenkin isä Erik isännäksi. Ehkä isä Erik vielä eli 1584-86. Vuosisatojen aikaisista erilaisista vaikeuksista huolimatta ovat Ruskon talosta halotut Ali- ja Yli-Rusko edelleenkin nähtävästi 1500-luvulla eläneen Erik Larsinpojan – todennäköisesti jopa 1200- tai 1300-luvun alkuperäisten asuttajien - jälkeläisten omistuksessa. Näin vanhoja sukutiloja ei lie enää montaa koko maassa. Lisättäköön kuitenkin, että edellä esitetty perustuu valistuneeseen oletukseen - ei faktatietoihin.

Kommentit

Suositut tekstit