Yhdeksän härkää ja mitä varten?

Markus Erikinpoika oli Ruskon isäntä 1577(81) – 1587(92). Nimestään päätellen hän oli Erik Larsinpojan poika.

Anders Markuksenpoika oli Ruskon isäntä vv. 1588(92) – 1619(30). Nimestään päätellen hän oli Markus Erikinpojan poika. Vuonna 1606 merkittiin, että Andersin taloudessa asui kolme henkilöä. Anders oli talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäivillä joulukuussa 1627, jolloin Tukholmassa päätettiin, että kuningas Kustaa II Aadolfin vuonna 1626, ainoa avioliitossa syntynyt ja henkiin jäänyt lapsi, kruununprinsessa Kristiina, saisi aikanaan periä kruunun. Vihti kuului siihen aikaan Raaseporin lääniin, joten Andersin valinta valtiopäiväedustajaksi on täytynyt tapahtua käräjillä joko Tammisaaressa tai todennäköisemmin Espoossa. Matkaan hänen on täytynyt lähteä syksyllä hyvissä ajoin ennen jäiden tuloa ja kotiin Anders todennäköisesti pääsi vasta keväällä 1628, jolloin purjehdus taas oli mahdollista. Kaupunkien porvareiden osalta olivat valtiopäivämiehen edellytyksiä asiantuntemus, ruotsin kielen taito, luku- ja kirjoitustaito sekä kohtuullinen varallisuus – valtiopäivämiehen matka kyllä korvattiin, mutta asuminen kuukausikaupalla pääkaupungissa maksoi paljon ja sen piti itse maksaa. Oletettavasti vaatimukset maaseudulta tuleville valtiopäivämiehille olivat suurin piirtein samat kuin kaupunkilaisporvareille.
Valtiopäiville lähetettiin siis todennäköisesti vain suurisäntiä. Andersin pojalla oli samoihin aikoihin Vihdin suurimpia eläinmääriä. Rusko oli kuitenkin ollut veronmaksukyvytön vielä 1580-luvulla. Jotain on siis täytynyt tapahtua muutamassa kymmennessä vuodessa. Mistä varallisuus saattoi tulla? Karjankasvatuksella, kaupankäynnillä? Kumma kyllä, niin 1500-luvun lopulla kuin 1600-luvun alussa olivat lähipitäjienkin parhaiten toimeentulevat talot ja kylät syrjäisiä taloja, esim. Siuntiossa Lieviön kylän kaikki talot ja Lohjalla Hongiston yksinäistalo. Riittikö näissä taloissa vielä ehkä metsää kaskettavaksi tai puuta myytäväksi vaikkapa kruunun laivanrakentamoille Espoossa tai Helsingissä? Mahdollisesti voisi Andersin pojan Michelin suuri härkämäärä viitatakin puutavaran rahtiin, sillä muutaman hehtaarin viljelyyn ei mitenkään tarvita yhdeksää härkää. Vuonna 1604 merkittiin muistiin myös, että kaksi Ruskelan taloista oli hylättyjä; ehkä nämä liitettiin juuri Ruskoon.

Michel Andersinpoika oli Ruskon isäntä vv. 1619(30) – 1638(40). Nimestään päätellen hän oli Anders Markuksenpojan poika. Michelillä oli yhdeksän härkää. Yhtä paljon oli Vihdissä vain kirkkoherra Göranilla ja Lankilan Karl Remaisella. Michelin taloon liitettiin 1630-luvulla kylään kuulunut autiotila. Michelillä oli pojat:

1.    Erik Michelinpoika, ratsutilallinen Ruskelassa 1638-40.
2.    Matts Michelinpoika, ratsutilallinen Ruskelassa 1641 – 68, pso. Elin Erikintytär.

Ruskelan kylästä sanottiin eräässä 1600-luvun alun katselmuksessa: Pellot olivat hyvät ja oli kaskimetsää, kylän kahden talon kylvö oli 7 tynnyriä, keskimäärin 3,5 tnr. Niityt hyvät á 7 ja 3 parmasta; humaloita kolmeksi olutkeitoksi; tukkipuuta ja tuohta; polttivat tervaa; kalavesiä, mutta ei myllyä. Vihdoin 1631 merkittiin, että Rusko suoritti ratsuvarustelua.

Kommentit

Suositut tekstit