Reinikkalan Tigerstedtit

Reinikkala. Pihasivu, 1982 - Mikkelin kirjaston kokoelmat
Kangasniemen Reinikkalan Koivumäkeä hallitsi aina 1860-luvulle saakka Tigerstedt-suku. Tosin viimeinen miespuolinen suvun jäsen, Erik Adolf Tigerstedt, oli kuollut jo 1859. Uudeksi isännäksi tuli aatelissukuinen Karl Gustaf Julius Jung, jonka kerrotaan olleen innokkaan metsästäjän. Hänen jälkeensä Koivumäen isännäksi tuli hänen poikansa, joka "menetti aatelisarvonsa naituaan piikatytön".

Reinikkalan Tigerstedteihin eli kansan suussa "Tiilestateiksi" liittyy muutamia tarinoita, joista tässä yksi. Suvun ensimmäinen herra majuri Erik Tigerstedt oli ottanut osaa Porrassalmen taisteluun haavoittuen käsivarteensa. Kerrotaan, että haava ei koskaan mennyt umpeen. Erik-herra oli hyvä alustalaisilleen eli torppareille, joita oli peräti nelisenkymmentä. Muutoin hän oli lujaluonteinen mies.

Kerran Reinikkalaan oli tullut kerjäläispoikia, jotka pyysivät ruokaa. Erik Tigerstedt kantoi poikien eteen ruokavadin piimän kera pakottaen nämä syömään. Milloin herran silmä vältti, mättivät pojat soppaansa poveensa tai pöydän alle. Kun ruoka vihdoin loppui, pääsivät pojat lähtemään.

Erikin veli oli Otto Tigerstedt, joka oli ottanut kapteenin arvolla osaa Suomen sotaan 1808-1809. Hän teki jonkin rikoksen palvelusvuosinaan ja olisi saanut suuren rangaistuksen, mikäli olisi jäänyt kiinni. Hänet ilmoitettiin kuitenkin kuolleeksi ja haudattiin, mutta arkussa oli ollut vain puupölkky. Otto piileksi tämän jälkeen monia vuosia. Kerran eräs markkinoilla kävijä oli nähnyt hänet, mutta säikähtänyt kovin luultuaan näkevänsä kuolleen miehen.

Otto Tigerstedt piileksi sittemmin Reinikkalassa, mutta esiintyi lopulta melko avoimesti työskennellen mm. kalastajana ja verkonkutojana. Aikalaisten mukaan hän oli vielä vanhanakin suuri ja komea näöltään. Häntä sanottiin Löytökapteeniksi, koska mies oli kuollut ja jälleen löydetty


Mikkelin kirjaston internet-sivuilta löytyy talon historiasta seuraavaa - kuten voi huomata, ei kansan muistiin ole aivan täydellisesti luottamista.

Reinikkala oli 1700-luvulla luutnantti Adolf Tujulinin hallussa. Hän myi talon vuonna 1774 kapteeni Erik Ludvig Tigerstedtille, jonka suvulla se oli vuoteen 1867. Tigerstedteilta Reinikkala siirtyi perintönä tilanomistaja Julius Jungille, jolta se 1800-luvun lopulla siirtyi hänen vävylleen varatuomari Arthur Granrothille, jolla oli vielä 1920-luvulla. Vuonna 1930 omistajiksi tulivat Aarne ja Allari Seppä. Vuonna 1990 Reinikkala oli Havulinnojen omistuksessa. Nykyinen omistaja on Katja Vaittinen, joka 2008 perusti tilalle Iivarin Vintti nimisen majoitusyrityksen.
Yksityiskäytössä.

Kommentit

  1. Kiinnostavaa taustatietoa omiinkin tutkimuksiini, kiitos tästä. Satutko tietämään löytyisikö Reinikkalan kartanon elämästä muutakin tietoa kuin mitä tunnetuissa K-niemi historiikeissä (Antero Manninen, Svala&Joutsi-nettisivut) kerrotaan?

    Jotain mainintoja kartanon tavaroiden huutokaupoista ja muista taloussotkuista vanhojen lehtien digiarkistossa 1900-luvun alusta, muuta en ole löytänyt.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit